Tuorein talousennuste tuli perjantaina Suomen Pankilta.
Sen keskeisin lukutrio vuoden 2024 näkymistä on seuraava: työttömyys 7,2 prosenttia, bruttokansantuotteen kasvu 0,2 prosenttia ja hintojen nousu eli inflaatio 1,0 prosenttia.
Vielä kesäkuussa Suomen Pankki arvioi, että talous kasvaisi ensi vuonna 0,9 prosenttia.
– Taloustilanne ei näytä Suomessa tällä hetkellä kovin hyvältä. Meidän arvion mukaan talous on taantumassa tänä vuonna, ja myös taantumasta toipuminen jää meidän aiempia arvioitammekin hitaammaksi, sanoo ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
Positiivista on, että ennuste povaa jarrua inflaatiolle eli hintojen nousulle. Inflaation hidastuminen antaa pohjaa talouden nousulle, jonka pitäisi ”kiihtyä” 1,4 prosenttiin, mutta vasta vuonna 2025.
– Inflaation hidastuminen on se myönteisen merkki. Liian nopea inflaatio on ollut näiden näiden taloushaasteiden aiheuttaja. Hintojen nousun hellittämisen myötä ostovoima alkaa palautua, kulutus piristyä ja kasvu käynnistyä, Obstbaum sanoo.
Talouden koko kuva on laveampi
Kaikki omia ennusteitaan julkistaneet pankit ja tutkimuslaitokset eivät kuitenkaan ole Suomen Pankin kanssa täysin yksimielisiä siitä, mihin taloudessa ollaan menossa.
Tämä tulee näkyviin, kun tarkastelee kuuden keskeisen ennustajan tuoreimpia lukuja kolmen viime viikon ajalta.
Bruttokansantuotteeseen yksikään taho ei lupaa erityistä kasvua, mutta työttömyyden tai hintojen nousun ennusteissa on jo eroja.
Positiivisimpana erottuu Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, negatiivisimpana taas Pellervon taloustutkimus PTT.
Etla perustelee ennustettaan etenkin kotitalouksien kulutuksella.
– Vaikka kuluttajien ostovoima on heikentynyt, niin kotitaloudet ovat pystyneet jatkamaan kuluttamista varsin hyvin, sanoo Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.
– Isoimmat taloutta heikentävät tekijät tulevat investointipuolelta, erityisesti rakentamisesta, ja siihen ovat vaikuttaneet korkealle nousseet korot.
Euroopan keskuspankki nosti torstaina ohjauskorkojaan. Monelle asuntovelalliselle synkkä päätös voi kuitenkin yritysten näkökulmasta olla myönteinen, kun näkymä ensi vuoteen kirkastuu.
Pellervon taloustutkimus PTT, jolla on kytkös metsäalaan sekä maatalous- ja elintarvikesektoriin, ei ole yhtä myönteinen.
– Meillä on yhä huoli siitä, että inflaation taittuminen ottaa aikaa. Ruuasta ja energiasta putsattu inflaatio vaikuttaisi olevan luonteeltaan hyvin sitkeää, ja sen takia inflaatioennusteemme on noin korkea ensi vuonna, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
Sitkeä inflaatio pitäisi ohjauskorot ylhäällä ja yritysten ja kotitalouksien tilanteen tukalana.
– Talous yleensä sakkaa ensin ja työllisyys seuraa perässä. Koska oletamme, että loppuvuosi on todella heikko ja palautuminen vaivalloista, niin isoimmat irtisanomisetkin ovat vasta edessä. Tästä syystä päädyimme työttömyydessä muita isompaan lukuun, sanoo Lahtinen.
Ennustaminen on epävarminta mullistuksissa
Pankit ja tutkimuslaitokset eivät vetäise ennusteitaan hatusta tai kristallipallosta.
– Me käytämme kaikkea mahdollista olemassa olevaa tietoa, tilastoja ja indikaattoreita, ja pyritään pohjaamaan näkemyksemme sitten näihin lukuihin, kertoo Puonti.
– Näin se menee. Meillä on kaikilla ennustajilla tietty datasetti ja sen pohjalta se ennuste tehdään, Ostbaum sanoo.
Eroja kuitenkin on, ja suurimmillaan erot ovat yleensä isoissa muutoksissa. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia talouteen oli heti vaikea nähdä. Ennakoimaton suuri tapahtuma on kova haaste myös numeronsa tunteville ennustajille.
– Meillä on viime vuosina hyvin lyhyen ajan sisään tapahtunut paljon suuria poikkeuksellisia asioita, joiden ennakointi on vaikeaa ja jotka vaikuttavat eri suuntiin. Näiden yhteisvaikutuksia ja kokonaisvaikutuksia on välillä hyvinkin vaikea arvioida, sanoo Puonti.
Myllerryksiä on luvassa vastakin, mutta nyt ennustajat ottavat esimerkiksi käynnissä olevan sodan talousennusteisiinsa mukaan oletuksena, että se toistaiseksi jatkuu.
Itse asiassa ennusteiden erot eivät ole edes kovin suuria, arvioi Suomen Pankin Obstbaum.
– Pidän näiden kaikkien ennusteiden välisiä eroja itse asiassa aika pieninä. Erot olisivat suuria vasta, jos ne olisivat prosenttiyksiköitä eikä desimaaleja, Obstbaum sanoo.
PTT:n Lahtinen on suorastaan tyytyväinen, että eroja on.
– Ilmiöt ovat monimutkaisia ja tarjoavat monia tulkintoja. Jos kaikki tekisivät työttömyydestä, inflaatiosta ja bruttokansantuotteesta identtisiä ennusteita, niin silloinhan me olisimme tehneet työmme huonosti. Erilaiset näkemykset ovat hyväksi keskustelun kannalta.
Taustatahot eivät näy ennusteessa
Myös ennustelaitoksissa on eroja.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Labore (entinen Palkansaajien tutkimuslaitos), Pellervon taloustutkimus ja pankit viestivät väistämättä ulospäin myös ajatusmaailmaansa ja viiteryhmäänsä.
Voiko taustataho vaikuttaa jotenkin ennusteen lopputulokseen?
– Minulle tuo on aika vieras ajatus. Uskon, että kaikki ennustajat tekevät työtään aika lailla samankaltaisin ennustemenetelmin ja mallien kera. Jos eroja on, niin näkisin, että se johtuu ajankohdasta jolloin ennuste on tehty ja niistä malleista joita on ollut käytössä, sanoo Obstbaum.
– Voin sataprosenttisesti sanoa PTT:n ja myös muidenkin puolesta, että hyvin tarkasti se kyllä katsotaan, että tällaiset seikat ei vaikuta millään tavalla. On vain luonnollista, että kun analysoidaan monimutkaisia asioita, niin niistä annetaan myös useita tulkintoja, painottaa myös Lahtinen.
Talousennusteilla eväitä oman ja valtion budjetin laaditaan
Taloudellisen epävarmuuden keskellä ennusteita ja niiden desimaaleja vilisee silmissä lähes viikosta toiseen. Talouden isosta kuvasta perillä oleminen hyödyttää silti jokaista.
– Me käymme kaupassa, me käymme töissä, me maksamme korkoja. Ennusteen avulla ehkä aavistaa, pitäisikö laittaa jotakin sukanvarteen jos vaikkapa työttömyys uhkaa. Näitä on hyvä seurata, että selviää maailman myrskyissä, sanoo Lahtinen.
Hän myös muistuttaa, että talousennustetta tutkitaan jälleen myös hallituksessa, jossa valmistaudutaan osaltaan sen ohjaamina linjaamaan ensi vuoden budjettia Suomelle.
Eri organisaatioille oman talousennusteen laatiminen ammattilaisten voimin on puolestaan tärkeää epäilemättä jo heidän liiketoimintansa, luotettavuutensa ja näkyvyytensä kannalta.
– Niistä on hyötyä sekä ennustajien omille taustaorganisaatioille että suuremmankin yleisön taloudelliselle suunnittelulle, sanoo Obstbaum.