Euroopan keskuspankki (EKP) jatkaa yhä koronnostojaan.
Kolme keskeistä ohjauskorkoa nousevat kaikki 0,25 prosenttiyksiköllä. Seuratuin ohjauskorko, liikepankkeja koskeva talletuskorko, nousee 4 prosenttiin. Talletuskorko on nyt korkeammalla kuin koskaan.
Vaikka inflaatiovauhti on hidastunut, inflaation odotetaan yhä pysyvän liian korkeana ja liian kauan, keskuspankki perustelee päätöstään.
Euroalueen inflaatio on yhä kaukana keskuspankin tavoittelemasta kahdesta prosentista. Elokuussa hinnat nousivat 5,3 prosenttia. EKP ennakoi nyt keskimääräisen inflaation hidastuvan 2,1 prosenttiin vuonna 2025.
Mutta päättyvätkö koronnostot tähän?
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde toisti tiedotustilaisuudessa useaan kertaan, että korot ovat nyt saavuttaneet tason, joka "riittävän pitkään" ylläpidettynä edesauttaa palauttamaan inflaation tavoitteeseen. Hän ei kuitenkaan täysin sulkenut ovea uusille nostoille.
– Sekä korkojen tasolla että tason ylläpitämisellä riittävän pitkään on merkitystä. Fokus siirtyy todennäköisesti enemmän kestoon. Mutta emme silti voi sanoa, että korkohuippu olisi saavutettu, Lagarde sanoi.
Monet ekonomistit tulkitsivat tuoreeltaan keskuspankin viestin kuitenkin niin, että nykyinen koronnostosykli päättyy tähän ja EKP siirtyy enemmän tarkkailuasemiin.
Viesti muuttui aiemmasta
Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto pitää keskuspankin viestiä osin ristiriitaisena.
– Kirjallisen lausunnon perusteella annettiin selkeä viesti, että tämä olisi viimeinen koronnosto. Lehdistötilaisuudessa Lagarde kuitenkin otti vähän takaisin ja jätti oven uusille nostoille pikkuisen raolleen.
Kuusiston mukaan EKP:n viesti on nyt muuttunut aiemmasta, vaikka keskuspankki edelleenkin korostaa perustavansa päätöksensä aina tuoreimpiin tietoihin.
– Uusi viesti oli, että tämänhetkisen arvion perusteella korot olisivat saavuttaneet riittävän tason, kunhan ne pidetään siellä riittävän pitkään.
Lagarde kertoi tiedotustilaisuudessa, että päätös korkojen nostosta ei ollut täysin yksimielinen. Osa EKP:n neuvostosta olisi halunnut pitää ohjauskorot ennallaan ja seurata vielä talouden kehitystä.
EKP nosti myös inflaatioennustettaan: euroalueen keskimääräisen inflaation odotetaan tänä ja ensi vuonna olevan nopeampaa kuin aikaisemmissa arvioissa. Tänä vuonna inflaation ennakoidaan olevan 5,6 prosenttia ja ensi vuonna 3,2 prosenttia. Vielä kesäkuussa EKP arvioi inflaation hidastuvan ensi vuonna 3 prosenttiin.
Suomelle kelpaisi jo laskusuunta
EKP on nostanut ohjauskorkoja nyt peräti kymmenessä perättäisessä kokouksessaan.
Taloustieteilijät olivat torstain korkokokouksen alla poikkeuksellisen erimielisiä arvioissaan siitä, jatkuvatko nostot vielä. Osa ekonomisteista odotti EKP:n jättävän korot ennalleen, koska euroalueen talousnäkymät ovat synkentyneet ja koronnostot myös vaikuttavat talouteen viiveellä.
Korkopäätöksillään keskuspankki pyrkii suitsimaan koko euroalueen inflaatiota. Haaste on, että eri maiden talouksissa korotukset tuntuvat eri tavoilla.
Esimerkiksi Suomen näkökulmasta korot voisivat ekonomistien mukaan olla jo alhaisemmat, sillä meillä talous on jo ajautunut pysähdyksiin ja rakennussektori on hyytynyt poikkeuksellista vauhtia.
Asuntovelallisten arkeen keskuspankin korkoliikkeet vaikuttavat viitekorkojen kautta. Asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor on nyt 4,1 prosentissa. Euribor-korot heijastelevat markkinoiden odotuksia keskuspankin päätöksistä.
Torstain korkopäätöksen ei enää odoteta heiluttavan euriboreja juurikaan, mutta nopeaa laskuakaan tuskin on luvassa. OP-ryhmä ennakoi euribor-korkojen olevan lähellä huipputasoaan ja 12 kuukauden euriborin laskevan seuraavan vuoden aikana 3,6 prosenttiin.