Ensimmäistä kertaa ukrainalaiseen ruokakauppaan poikennut helsinkiläinen Kaija Räty kysyy, mistä makkarat on tehty?
Ganna Lugova vastaa tiskin takaa, että ne ovat kanamakkaroita. Ukrainasta ei saa tuoda sianlihaa Suomeen, siksi myynnissä olevat makkarat on tehty kanasta.
Vielä puolitoista vuotta sitten Lugova työskenteli Ukrainassa juristina, mutta nyt hän vastailee suomeksi asiakkaiden kysymyksiin omassa ruokakaupassaan.
Helsingin Malmintorin kauppakeskuksen ukrainalainen ruokakauppa Sopilka avasi ovensa kesäkuussa.
– Tulin Suomeen Ukrainan sodan takia. Minun pitää oppia suomea, koska haluan hyvän elämän, Lugova kertoo.
Ganna Lugova perusti kaupan yhdessä siskonsa Nataliya Germanin ja heidän serkkunsa Oksana Kichkon kanssa. Kichko toimi Ukrainassa eläinlääkärinä. Suomeen saavuttuaan hän pakkasi työkseen kananmunia.
Lugova ja Kichko tulivat Suomeen puolitoista vuotta sitten. German on asunut Suomessa jo parikymmentä vuotta.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan Ukrainasta on lähtenyt sotaa pakoon yhteensä yli 8 miljoonaa ihmistä, joista Suomeen on saapunut yli 60 000 tilapäisen suojelun tarpeessa olevaa.
Ukrainalaiset ovat hakeutuneet toistaiseksi melko vähän kuntalaisiksi, toisin kuin viime syksynä ennakoitiin. Maahanmuuttovirasto arvioi, että pääsyynä tähän on epäselvä tilanne Ukrainassa. Kotikunnan saaneilla ukrainalaisilla on samat palvelut kuin Suomessa vakituisesti asuvilla.
Lugova asuu Vantaalla kahden lapsensa kanssa. Hänen 7-vuotias tyttärensä aloitti koulun tänä syksynä.
Lugovan mies on edelleen Harkovassa. Sodan takia miehillä ei ole lupaa poistua Ukrainasta. Kun Venäjä hyökkäsi, Lugovan puoliso pyysi häntä viemään lapset turvaan.
– Kun tulimme Suomeen, ajattelimme, että se on vain pari kuukautta, mutta nyt olemme asuneet Suomessa puolitoista vuotta, Lugova kertoo.
Yksi syy ukrainalaisen ruokakaupan perustamiseen oli se, että Lugovan ja Kichkon oli vaikea löytää töitä suomen kielen taidon puutteen takia.
Smetanan makuiset sipsit ja muut ukrainalaisherkut
Osa ruokakaupan tuotteista on vielä outoja suomalaisille asiakkaille. Myynnissä on esimerkiksi smetanan makuisia sipsejä ja piparjuuritahnaa.
– Suomalaiset asiakkaat kysyvät usein, mikä on ukrainalaisten perinneherkku. Sanon, että esimerkiksi borssikeitto, Lugova kertoo.
Lugovan siskon Germanin mukaan kauppa käy paremmin, kun asiakkaiden kysymyksiin pystyy vastaamaan suomeksi.
Puolitoista vuotta Suomessa asunut Lugova osaa nyt vastata suomeksi asiakkaiden kysymyksiin, sillä hän aloitti kotoutumiskoulutuksen viime syksynä. Sen tavoitteena on edistää opiskelijan suomen tai ruotsin kielen taitoa ja työelämässä tarvittavien valmiuksien oppimista.
Kaupassa käy myös ukrainalaisia. Yksi heille tuttu tuote on auringonkukan siemenet, joissa on kuori. Niitä kuoritaan ja napostellaan, kun istutaan vaikka iltaa ystävien kanssa.
– Kun olin pieni, kerrostalomme sisäänkäynnillä oli penkkejä, joilla istui mummoja kuorimassa auringonkukansiemeniä ja juttelemassa meille lapsille, Nataliya German muistelee.
Tarkoitus on pian avata myös ukrainalaisten ruokien verkkokauppa.
– Verkkokauppa antaa mahdollisuuden toimittaa tavaroita ympäri Suomea, koska ukrainalaisia asuu paljon myös kylissä ja pienissä paikoissa eri puolilla Suomea, German kertoo suunnitelmista laajentaa toimintaa.
Ukrainalaisia on kaikkiaan 275:ssä Suomen kunnassa eli miltei joka kunnassa. Suurin osa heistä asuu Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Koska kotiinpaluu näyttää epävarmalta, osa ukrainalaista pohtii nyt jäämistä Suomeen pysyvästi.
Lugova työskenteli juristina Harkovassa, jossa hänellä oli oma yritys. Hän on nyt selvittänyt, miten hän voi hankkia juristin pätevyyden Suomessa.
– Tykkään Suomen oppisysteemistä. Ehkä me voimme asua Suomessa loppuelämämme, Lugova pohtii.
Voit keskustella aiheesta 28.9. kello 23:een saakka.