Valtio joutuu maksamaan yhä kovempaa korkoa uusista lainoistaan. Tällä viikolla otetun vajaan miljardin euron lainaerän koroksi tuli jo 3,75 prosenttia.
Tällaisten lyhyiden, alle vuoden ajaksi otettujen lainojen korko oli edellisen kerran näin kallis viisitoista vuotta sitten, sanoo Valtiokonttorin apulaisjohtaja Anu Sammallahti. Tällä viikolla otettu lainaerä otettiin kahdeksaksi kuukaudeksi.
Valtion maksamien korkojen nousun nopeutta kuvastaa se, että tämän vuoden valtion budjetissa lainojen keskikoroksi laskettiin runsas prosentti. Ensi vuoden budjetissa oletuksena on jopa 3,6 prosentin korko.
Se tarkoittaa sitä, että jokaista suomalaista kohden valtion lainakorkoja maksetaan ensi vuonna lähes 570 euroa. Summa on melkein nelinkertainen viime vuoteen verrattuna.
Valtion lainoista maksettiin viime vuonna korkoja yhteensä 840 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjetissa varaudutaan korkomenojen nousemiseen 3 190 miljoonaan euroon.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Päivi Puontin mukaan korkomenojen osuus valtion kaikista menoista ei silti vielä ole huolestuttavalla tasolla.
– Mutta kyllähän korkomenojen osuus julkisista menoista kasvaa merkittävästi ja se tarkoittaa sitä, että korkomenot valtavat alaa sitten muilta julkisilta menoilta, hän täydentää.
– Viime vuoden keväällä Suomen valtio sai lyhytaikaista vuoden lainaa nollakorolla, joten korkojen nousu yli 3,5 prosenttiin on todella merkittävä ja se on tapahtunut hyvin lyhyessä ajassa, Etlan Puonti sanoo.
Myös Suomen suurimpiin sijoittajiin kuuluvan työeläkeyhtiö Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursulan mukaan ”kyseessä on merkittävä fundamentaalinen muutos”.
Korot ovat nousseet nopeasti, eikä tuntuvaa korkojen laskua ole edes näköpiirissä.
Ilmaista lainaa jäljellä vielä vuosiksi
Euroopan keskuspankki nosti tällä viikolla tärkeimmän ohjauskorkonsa uuteen ennätykseen. Markkinoilla arvioidaan, että EKP ei kiristä korkoruuviaan tämän enempää. Mutta se, että korkojen nostaminen päättyy, ei tarkoita sitä, että ne laskisivat.
– Kannattaa olettaa, että nykyinen korkotaso on enemmän normaali, kuin se nolla-korkotaso, jossa totuimme jo jonkin aikaa elämään, Mursula sanoo.
Lainarahan hinta tulee siis pysymään pitkään korkealla. Nollakorkoja ei kannata oikeastaan edes toivoa, sille niihin päätyminen olisi tarkoittanut odottamattoman huonoja talousuutisia.
Mursulan mukaan tällä hetkellä markkinoilla odotetaan, että korkoa lasketaan vuodessa puoli tai neljännes prosenttiyksikköä.
EKP:n korko on noussut nopeasti, mutta valtion kirstussa muutos alkaa tuntuu sittenkin hitaasti. Valtion 153 miljardin euron lainapotti koostuu kymmenistä lainaeristä, jotka on otettu eri aikoina ja eri pituisiksi jaksoiksi.
Sitä mukaan kun yksi laina maksetaan takaisin velkojille, sen tilalle otetaan uusi lainaerä. Lainaerien pituus vaihtelee puolen vuoden ja 30 vuoden välillä.
Vaikka nollakorkojen aika jää yhä kauemmas, valtio hyötyy siitä vielä pitkään. Esimerkiksi kolme vuotta sitten otettu suuri kolmen miljardin euron laina erääntyy syksyllä 2030. Sen korko on tasan nolla prosenttia.
Vähitellen kuitenkin koko lainapotti uusiutuu ja silloin raha on otettava markkinoilta aivan uudella hintatasolla.
– Valtion keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika on neljä ja puoli vuotta. Keskimäärin tässä ajassa koko valtion velkakanta on uudelleenrahoitettu, sen hetkisillä markkinakoroilla, Puonti muistuttaa.
Soiko velkojien hälytyskello?
Vaikka uusista lainoista pitää maksaa selvästi kalliimpaa korkoa kuin vuosi sitten, Suomen velkaantuminen ei huolestuta sijoittajia ja luottoluokittajia. Esimerkiksi luottoluokittaja Fitch on pitänyt arvionsa Suomesta toiseksi parhaalla AA+ -tasolla.
Sijoittajien luottamuksesta kertoo puolestaan se, että Suomen lainoilta ei vaadita ainakaan hurjasti kalliimpaa korkoa, kuin Saksalta, johon korkotasoa Euroopassa yleensä verrataan.
Suomen korkoero Saksaan verrattuna on runsas puoli prosenttiyksikköä. Esimerkiksi Italia joutuu maksamaan Saksaan verrattuna 1,8 prosenttiyksikköä suurempaa korkoa.
Rahoituksen saamisen hintaan vaikuttaa myös se, miten eri maissa suhtaudutaan velkaan ja millaista keskustelua poliitikot käytävät maan taloudenpidosta.
Suomessa vakavasti otettu velkaantumiskehitys lisää sijoittajien luottamusta ja siten osaltaan tekee rahoituksen hankkimisen edullisemmaksi.
– Hallituksen julkisen talouden sopeutusohjelman myötä voidaan ajatella, että korkoero Saksaan nähden pienenee, Puonti sanoo.
Myös Ilmarisen Mursula muistuttaa, että keskustelun sävy heijastuu rahoituksen hintaan. Esimerkiksi Italiassa viime vuonna alkanut keskustelu eurosta eroamiseksi sai markkinoilla Italian korot nousuun, eikä kohonneelta tasolta ole vieläkään palattu.
Nousevien korkojen kääntöpuoli
Sijoittajan kannalta korkojen nousussa on myös myönteinen puoli.
Työeläkeyhtiö Ilmarisessa sijoitusjohtaja Mursulalla on lähes 60 miljardin euron sijoitussalkku, jossa riskiä pitää tasoittaa varmoilla sijoituskohteilla, kuten valtion velkakirjoilla.
Matalien korkojen aikaan valtion velkakirjojen tuottu saattoi olla jopa miinusmerkkistä ja siksi niitä pyrittiin pitämään sijoitussalkussa mahdollisimman vähän.
– Esimerkiksi puolitoista vuotta sitten olisi ollut hirveän vaikea keksiä yhtään syytä, miksi me sijoitettaisiin valtionlainoihin. Mutta nyt nousseen korkotason seurauksena syitä alkaa löytyä ja korkosalkku alkaa taas tarjota hajautushyötyjä esimerkiksi osakeriskiin vasten peilattuna, Mursula sanoo.
Aiheesta voi keskustella maanantaihin kello 23 saakka.