Kakkostyypin diabetekseen sairastuminen voi lyhentää elinajanodotetta sitä enemmän, mitä varhaisemmalla iällä sairaus puhkeaa.
Tämä käy ilmi laajasta Cambridgen yliopiston koordinoimasta kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa on mukana Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö.
Tutkimuksen mukaan elinajanodotteen kannalta erittäin merkittävää näyttää olevan se, missä iässä diabetes diagnosoidaan. Tulosten perusteella 50-vuotiaana todettu tyypin 2 diabetes lyhensi jäljellä olevaa elinaikaa keskimäärin 5-6 vuotta.
40-vuotiaana diagnosoitu diabetes vähensi potentiaalisia elinvuosia noin kymmenen vuotta. Kolmekymppisenä saatu diabetes merkitsi tutkimuksen mukaan jo 13–14 vuoden keskimääräistä elinajanodotteen lyhentymistä.
Diabetes on merkittävä kansanterveysongelma
Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen toimii hankkeeseen osallistuneessa suomalaistutkimuksessa vastuullisena tutkijana. Hänen mukaansa dramaattisiin tuloksiin kannattaa suhtautua pienellä varovaisuudella.
– Arvio kuolleisuusriskistä on yhteenveto lukuisissa maissa ja väestöryhmissä tehdyistä havainnoista. Suomalaiseen väestöön lukuja ei voi täysin yleistää, sillä hoitoketjut ja tyypin 2 diabeteksen hallinta poikkeavat melko paljon eri maissa, Kauhanen kertoo yliopiston tiedotteessa.
Kauhanen painottaa myös, että seuranta-aineisto on kerätty jo useita vuosia sitten, joten se ei välttämättä täysin heijasta tämän hetken tilannetta diabeteksen diagnosoinnissa, hoidossa ja hallinnassa.
– Yleiskuva on silti selvä, diabetes on erittäin merkittävä kansanterveysongelma ja sitä suurempi, mitä nuoremmista ikäluokista on kyse, toteaa Kauhanen.
Erityisesti nuorten aikusten diabetes on yleistynyt
Tutkimuksen toteutti Emerging Risk Factors Collaboration -konsortio. Tutkimuksessa yhdisteltiin seurantatutkimuksia 19 maasta ja se kattoi 1,5 miljoonaa diabetespotilasta. Vertailukohteena olivat sekä Euroopan unionin että Yhdysvaltojen väestöstä lasketut yleiset ikäryhmittäiset elinajanodotteet.
Kakkostyypin diabetes on yleistynyt nopeasti ympäri maailmaa ja myös Suomessa. Vuonna 2021 maailmassa arvioitiin olevan yli puoli miljardia diabetesta sairastavaa ihmistä. Sairaus on yleistynyt erityisesti nuorilla aikuisilla, mikä nyt julkaistun tutkimuksen perusteella lisää ongelman vakavuutta.
Kakkostyypin diabeteksen keskeiset riskitekijät liittyvät ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen sekä liikunnan vähäisyyteen.