Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Ammattikorkeakoulujen hakijamäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, erityisesti vieraskielisillä linjoilla.
Epäilyksiä on myös esitetty siitä, että Suomen järjestelmää käytetään väärin Schengen-alueelle pääsemiseksi.
– Siinä suhteessa Suomen lainsäädäntö on väljä. Vuonna 2022 voimaan tulleen asetuksen mukaan vieraskieliseen ohjelmaan päässyt opiskelija saa oleskeluluvan koko opintojen ajaksi, ja lupa voidaan myöntää myös perheenjäsenille, Haaga-Helian erityisasiantuntija Matti Kauppinen sanoo.
Käytäntö poikkeaa eurooppalaisesta linjasta, jossa pääsääntöisesti myönnetään oleskelulupa vuoden määräajalla.
– Yksi mahdollisuus on se, että tänne hakeutuisi tätä kautta sellaisia henkilöitä, joilla ei ole aikomustakaan opiskella.
Kauppisen mukaan ammattikorkeakouluihin keväällä tehdyssä kyselyssä noin puolet vastasi, että heillä on kirjoilla henkilöitä, jotka ovat kirjoittautuneet läsnä oleviksi, maksaneet opintomaksunsa, mutta sitten eivät ole koskaan ilmestyneet paikalle.
– Kyselyn mukaan tällaisia opiskelijoita on noin viisi prosenttia. Noin puolet kouluista tunnisti ongelman, toinen puoli ei. Eli yksittäisissä tapauksissa mahdollisesti tätä käytetään porttina Schengen-alueelle.
Kauppisen mukaan keploteltu oleskelulupa on kuitenkin arvokas.
– Esimerkiksi meidän lukukausimaksumme ovat noin 10 000 euroa.
Ulkomaalaisia hakijoita aiempaa enemmän
Kaikki opintolinjat eivät saavuta opiskelijamäärätavoitteita. Suomalaiset hakijat eivät vieraskielisiä linjoja täytä, sillä heidän osuutensa hakijoista on laskenut.
Ulkomaalaisten hakijoiden määrät räjähtivät digitaalisten valintakokeiden käyttöönoton myötä vuonna 2022. Samana vuonna yhteishaussa kilpailtiin eniten englanninkielisistä tutkinnoista.
Tänä vuonna tilanne Haaga-Heliassa on vakiintunut.
– Varmaan haun helppous lisännyt hakijamääriä. Digitaalisten valintakokeiden myötä Haaga-Heliaan oli 25 000 hakijaa, kun edeltävänä vuonna heitä oli suunnilleen kolmasosa tästä, Haaga-Helian erityisasiantuntija Matti Kauppinen sanoo.
Huolimatta ammattikorkeakoulujen valtavista hakijamääristä esimerkiksi Suomen vieraskielisissä tradenomikoulutuksissa, vain kaksi kolmesta vieraskielisistä opetuslinjoista saavuttaa aloituspaikkatavoitteen.
– Esimerkiksi viime keväänä Suomessa oli 31 tradenomin aloituspaikkahakukohdetta. Lopulta joka kolmannessa niistä oli opiskelijoita viidesosan alle aloituspaikkamäärän, Kauppinen kertoo.
Eniten hakijoita Aasian maista
Yhteishaun jälkeen ammattikorkeakoulut yrittävät lisähakujen avulla täyttää vapaita paikkoja.
Kuitenkin huomattavan moni hakija tippuu siis matkan varrella pois, eivätkä kaikki linjat täyty.
– Syitä tähän ilmiöön ei tunneta tarkasti, mutta viisumimuodollisuudet, lukukausimaksut ja tulorajat maahanmuuttajille voivat olla osatekijöitä, Kauppinen sanoo.
Haaga-Helian erityisasiantuntija Kauppisen mukaan eniten hakijoita tulee Aasian maista, kuten Bangladeshista, Nepalista, Pakistanista, Sri Lankasta ja Intiasta, mutta myös Afrikasta, Nigeriasta, Kamerunista ja Ghanasta.
– Hakijoita on ollut yli sadasta maasta ja syyt lähtemiseen omasta kotimaasta ovat moninaiset. Joko korkeakoulupaikat eivät alkuunkaan riitä ikäluokan nuorille, tai maassa on muuta poliittista liikehdintää, jolloin tulevaisuuden haaveet hämärtyvät, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKin erikoissuunnittelija Piri Hiltunen kertoo.
Ilmiö on nähty myös opetushallituksessa.
– Vieraskielisten tutkintojen hakijamäärissä on ollut huimaa kasvua parin vuoden aikana. Valtaosa hakemuksista tulee ulkomailta, opetushallituksen erityisasiantuntija Topias Kähärä kertoo.
Eniten hakijoita englanninkielisille kaupallisille linjoille
Eniten kilpailtuja hakukohteita ovat ammattikorkeakoulujen englanninkieliset tradenomitutkinnot. Niihin on eniten ensisijaisia hakijoita yhtä aloituspaikkaa kohden.
Listan kärjessä ovat Haaga-Helian ja TAMKin Bachelor of Business Administration -tutkinnot. Bachelor-taso vastaa alempaa ammattikorkeakoulututkintoa ja yliopiston kanditutkintoa.
Syksyn 2023 korkeakoulujen yhteishaun kymmenen kilpailluimman hakukohteen joukkoon mahtuu vain yksi yliopistotutkinto, Turun yliopiston pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma.
– Korkeakoulut ja OPH:n Study in Finland ovat tehneet systemaattista tunnettuustyötä viime vuosina, erityisesti lukuvuosimaksujen käyttöönoton jälkeen, kun emme ole voineet luottaa ilmaisen koulutuksen kannattelevan, kertoo TAMKin erikoissuunnittelija Piri Hiltunen.
Heikko tunnistautuminen
Myös digitaalisten valintakokeiden yhteydessä hakijoiden tunnistautumisessa on ollut ongelmia, ja sitä tiukennetaan syksyn yhteishaussa.
– Tähän pyritään puuttumaan vahvasti syksyn hauissa digitaalisen sirupassi-tunnistautumisen myötä. 11. lokakuuta mennessä hakijoiden pitää vahvasti tunnistautua. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Pakistanin, Sri Lankan, Ghanan ja Intian hakijat tippuvat pois, koska siellä sirupasseja ei ole, Haaga-Helian erityisasiantuntija Kauppinen sanoo.
Hänen mukaansa kyseisten maiden opiskelijoilla on kuitenkin mahdollisuus hakea kouluun eri reittiä, SAT-haun kautta, missä valintakokeet suoritetaan lähtömaassa paikan päällä.
Digihaun vahvan tunnistautumisen puute on myös johtanut järjestelmän räikeisiin väärinkäytöksiin.
– On ollut yksittäistapauksia, joissa on ilmeistä, että hakija ei itse tehnyt digitaalista koetta. Tällöin kyse on agenteista, jotka lähtömaassa myyvät ja markkinoivat koulutusta ja saattavat hoitaa myös kokeita, Kauppinen sanoo.
Tiedätkö aiheesta enemmän? Voit olla luottamuksellisesti yhteydessä toimittajaan sähköpostitse clarissa.jaarni@yle.fi.
Jutun otsikkoa korjattu 25.9. kello 12:03: Lisätty otsikkoon sanat voi ja jopa, jotta se vastaa paremmin jutun sisältöä.