Kansallispuistoissa käy yhä enemmän retkeilijöitä, vuosittain lähemmäs neljä miljoonaa vierailijaa. Suurin osa retkeilijöistä käyttäytyy hyvin. Huonon ja häiritsevän käytöksen syynä on usein tietämättömyys.
Kysyimme ihmisiltä, kuinka hyvin retkeilijät huomioivat toisiaan, ja millaista huonoa käytöstä he ovat kohdanneet vaelluksillaan.
Huonot kokemukset liittyivät usein siihen, että toisten retkeilijöiden koettiin vaativan liikaa tilaa. Toisaalta osa kohtaamisista oli vastaajien mukaan hyvin ahdistavia.
41-vuotias Jani kertoo tilanteesta, joka alkoi, kun kaksi tuntematonta naista saapui tulipaikalle.
– Toinen tenttasi meitä kuin Napakympissä ja tilanne oli erittäin painostava. Jossain kohtaa, kun häiriköinnistä ei tullut loppua, lähdimme tunturiin, jotta saisimme hetken rauhaa.
Häiriköinti ei kuitenkaan loppunut siihen.
– Reissun jälkeen nainen käytti meiltä tentattuja tietoja hyväkseen ja kävi yhden seurueen jäsenen työpaikalla sekä lähetti kohtuullisen romanttisia viestejä hänelle. Tästä kyllä toivuttiin, mutta ihmisiä kartan luonnossa kahta kauheammin tämän tapauksen jälkeen, Jani kertoo.
Kokemuksistaan Ylelle kertoi netissä 63 ihmistä, ja vastanneiden henkilöllisyys on Ylen tiedossa. Osa vastanneista halusi asian arkaluontoisuuden vuoksi kertoa kokemuksistaan nimettömänä.
Ruokailuastioita oli pesty järvessä, makaronit lilluivat rantavedessä. Hampaita oli pesty laiturilla.
Pekka Keinonen
Autiotuvan valtaaminen ja suuret porukat ärsyttävät
Autiotuvan tai laavun ”valtaaminen” ärsyttää monia vastanneita vaeltajia. Tilanteet ovat joidenkin vastaajien mukaan olleet uhkaavia.
– Huusivat, että mene pois, olimme täällä ensin. Sitten he lukivat minulle autiotuvan sisäovessa olevaa ohjetekstiä: ”älä häiritse muita tuvan käyttäjiä”. Kysyin mitä muuta siinä lukee, mutta jankkasivat vain tuota samaa, kertoo retkeilijä, joka oli yrittänyt päästä sisään autiotupaan Utsjoella.
Usein ristiriitoja vaikuttaakin aiheuttavan se, että ihmiset tavoittelevat yksityisyyttä eräolosuhteissa.
Tamperelainen Pia Pensaari törmäsi vaelluksellaan isoon vaellusporukkaan, joka täytti tuvan.
– 14 nuorta ja neljä ohjaajaa yöpyivät vaelluksellaan surutta autiotuvissa.
Kyseessä oli Pensaaren mukaan Suomen Ladun alaisuudessa toimiva järjestö ja hän ihmetteli, ettei autiotupaetiketti ollut ohjaajille tutumpi.
– Luulisi, että ohjaajat ymmärtäisivät, miksi isomman ryhmän kanssa majoitutaan omissa majoitteissa. Ymmärrän, jos ohjaajat nukkuvat itse autiotuvissa, mutta koko poppoo ei, Pensaari sanoo.
Hyvänä puolena Pensaari pitää sitä, että nuoret oppivat tupatavoista esimerkiksi sen, että rinkka on jätettävä autiotuvan ulkopuolelle.
Metsähallitus: Hyvään käytökseen ohjataan ennakoivasti
Vastaajista moni kertoi huonon kokemuksen lisäksi, että muut retkeilijät käyttäytyvät pääsääntöisesti hyvin. Myös Metsähallituksen luontopalvelujen mukaan ylivoimaisesti suurin osa retkeilijöistä käyttäytyy asiallisesti, ja myös luontoa huomioidaan.
Väärinkäytöksissä on yleensä kyse tietämättömyydestä, Metsähallituksen luontopalvelujen viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist kertoo.
Metsähallitus on retkeilijämäärien kasvaessa panostanut viestintään. Netistä voi lukea niin retkietiketistä kuin eräetiketeistä kalastajille ja metsästäjille. Lisäksi Metsähallitus on julkaissut sosiaalisessa mediassa ohjeita esimerkiksi autiotuvissa käyttäytymiseen.
Eräs tuttu kauhisteli, kun kansallispuiston tulipaikalle saapui joku paistamaan makkaraa hänen tekemilleen tulilleen. Tulipaikka ei kuulu pelkästään yhdelle porukalle tai ihmiselle.
Tiia Koivula
Kaikkea ei ratkaista tiedottamalla, vaan myös retkeilyrakenteilla on tärkeä rooli kulkijoiden ohjaamisessa.
– Kun reitit ja rakenteet ovat kunnossa, voidaan ohjata ihmiset hyvän käyttäytymisen piiriin, Rosqvist sanoo.
Rosqvistin mukaan on tärkeää, että polut ovat tarpeeksi leveitä. Tätä varten tehdään esimerkiksi sorapolkuja.
– Voidaan kulkea rinnakkain, pysytään polulla, eikä mennä tallomaan arvokasta kasvustoa.
Retkietiketin mukaan ruohikko- tai metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on sallittu vain hormillisilla, katetuilla tulentekopaikoilla sekä autiotupien ja kämppien tulisijoissa erityistä varovaisuutta noudattaen. Tulenteko voidaan kieltää paikkakohtaisesti, joten asia on hyvä varmistaa ennen tulien tekoa.
Metsähallituksen rakentamat tukevat tulipaikat ovatkin tärkeitä, jotta tulet voidaan tehdä metsäpalovaroituksenkin aikaan, eikä ihmisille tule houkutusta tehdä nuotiota kallion koloon tai vesistön rannalle.
Infrastruktuurin kehittäminen voi olla jatkossa vaikeaa, koska valtio pyrkii säästämään. Se näkyy myös valtion omistamassa Metsähallituksessa, jossa pyritään tehostamaan toimintaa.
– Pitää tarkastella myös infraa, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson sanoo.
Metsähallituksessa keskitytään kehittämään ennen kaikkea niitä kohteita, joissa on eniten kävijöitä.
Koiranomistajilla skarpattavaa: ”Ei ole mukavaa, kun iso koira kyräilee vieressä ruokaa tehdessä”
Vaikka korona-ajan ulkoiluinnostus on jo tasoittunut, kokemattomien retkeilijöiden määrä on kasvanut.
Monen Ylelle vastanneen mielestä esimerkiksi se vaikuttaa olevan epäselvää, että kansallispuistossa koira on pidettävä kytkettynä. Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joissa koiran irtipito on kielletty ympärivuotisesti.
– Koiria on päästetty vapaaksi leiriytymisalueilla ja ne ovat käyttäytyneet arvaamattomasti. Ei ole kovinkaan mukavaa, kun iso koira tulee kyräilemään vierelle ruokaa tehdessä, Jouko Ketola kertoo kokemuksistaan.
Suosituimmat kansallispuistot tammi-heinäkuussa olivat Pallas-Yllästunturin kansallispuisto ja Urho Kekkosen kansallispuisto. Molemmissa reitit ovat usein pitkiä.
Vastanneiden retkeilijöiden havaintojen mukaan ihmisten käyttäytyminen on hyvää erityisesti kauempana maanteistä ja lyhyistä päiväreiteistä.
Toisaalta tietämättömyys on vaarallisempaa kävijöille itselleen pitkien matkojen takana kuin lähiluontokohteilla. Väsähtäneitä retkeilijöitä haetaan pois usein tiettömien taipaleiden takaa.
Luontopalvelujohtajan Janssonin mukaan tilanteisiin pyritään vaikuttamaan ennen kuin esimerkiksi pelastuslaitosta tarvitaan hätiin.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 24.9. kello 23 saakka.
23.9.2023 klo 11.57 Juttuun täsmennetty, että ruohikko- tai metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on sallittu vain hormillisilla, katetuilla tulentekopaikoilla.
Korjattu 24.9.2023 kello 9:15: Poistettu viittaukset kyselyyn, koska kyseessä ei ole tilastolliseen otantaan perustuva kyselytutkimus.