Sotkamon karhujahdin ampumavahingosta ei nosteta syytteitä, koska kyse oli pakkotilanteesta

Syyttäjä ei nosta syytteitä ampumistapauksesta, joka sattui Sotkamossa luvallisessa karhunmetsästyksessä elokuussa. Kahta henkilöä oli syytä epäillä metsästysrikoksesta ja törkeästä vammantuottamuksesta.

Metsästäjät pimeässä maastossa otsalampun kanssa. Taustalla näkyy pakettiauto.
Karhu hyökkäsi elokuussa yllättäen kohti kolmea metsästäjää. Kuvituskuva karhujahdista. Kuva: Antti Valtteri Tauriainen / Yle
  • Sanna Kähkönen

Syyttäjä ei nosta syytteitä tapauksesta, jossa metsästäjien luodit osuivat ihmiseen, jota karhu raateli.

Sotkamossa luvallisessa karhunmetsästyksessä 26.8.2023 haavoittunut karhu hyökkäsi yllättäen passipaikalla kohti metsästäjäkolmikkoa.

Lähimpänä karhua ollut metsästäjä ei ehtinyt reagoida, ja karhu ehti hänen kimppuunsa.

Kaksi metsästäjää ampui karhua ensin sen hyökätessä ja myös, kun karhu jo raateli kolmatta metsästäjää. Karhua jouduttiin ampumaan useita kertoja ennen kuolettavaa laukausta.

Metsästäjät ampuivat karhua lähietäisyydeltä, ja karhun kynsissä ollut sai ampumavammoja. Osa luodeista osui vahingoittunutta henkilöä alaraajoihin.

Kahta henkilöä oli syytä epäillä metsästysrikoksesta ja törkeästä vammantuottamuksesta. He olivat esitutkinnassa kiistäneet rikokset.

Syyttäjän mukaan epäillyt olivat ilmeisessä pakkotilanteessa. Metsästäjät olivat huomioineet ampumasuunnan niin, että luodit eivät osuisi alla olevaa henkilöä ylävartaloon eivätkä päähän tai muille elintärkeille alueille.

Vahingoittuneelle annettiin välittömästi asianmukaista ensiapua. Ampumavammat eivät aiheuttaneet henkilölle hengenvaaraa.

Haavoittuneen, aggressiivisen ja ihmisen päälle hyökänneen karhun välitön tappaminen ampumalla oli syyttäjän mukaan olosuhteet huomioiden välttämätöntä ihmishengen pelastamiseksi, vaikka vaara ihmisen vahingoittumisesta oli ilmeinen.