Huhtikuussa 2022 ukrainalaisen kaupungin nimestä tuli synonyymi kauhulle. Butšan kaduilla makasi teloitettujen siviilien ruumiita. Joukkohaudoista paljastui satoja lisää.
Sotaa oli kestänyt reilun kuukauden ja sadat tuhannet ukrainalaiset olivat lähteneet pakoon Venäjän hyökkäystä. Myös monet Butšan asukkaat lähtivät. Pormestari Anatoli Fedoruk päätti jäädä, kun evakuointitoimet oli saatu suoritettua, vaikka omaiset, ystävät ja monet viranomaiset vaativat häntä lähtemään.
— Se oli aivan kamalaa. Venäläiset ovat nyt näyttäneet todelliset kasvonsa.
Fedoruk vieraili Suomessa viime viikon lopulla Ukrainan avustamiseen keskittyvän Zero Line Finland -yhdistyksen kutsumana. Hän tapasi vierailullaan erityisesti suomalaisen liikemaailman edustajia, mutta myös korkea-arvoisia poliittisia vallankäyttäjiä.
”Venäjä laitettava natsien tavoin vastuuseen”
Fedoruk on luotsannut Butšaa jo vuodesta 1998 lähtien. Hän vietti johtamassaan kaupungissa koko miehitysajan. 72 000 asukkaan Butša sijaitsee noin 30 kilometriä luoteeseen Ukrainan pääkaupungista Kiovasta.
Ylelle antamassaan haastattelussa Fedoruk vaatii koko läntistä maailmaa yhdistämään voimansa ja liittymään Putinin Venäjän vastaiseen rintamaan. Lisäksi hän edellyttää Venäjän asettamista vastuuseen kansainvälisen oikeuden edessä.
— Ukrainan alueella ei ole ainuttakaan kolkkaa, jota venäläisterroristit eivät olisi ottaneet tähtäimeensä. Minkä takia pitää summittaisesti tappaa tai vangita siviilejä, vanhukset ja lapset mukaan lukien?
Seuraavan videon sisältö voi järkyttää.
Fedorukin mukaan tuhoutuneet rakennukset ja infrastruktuurin voi rakentaa uudelleen, mutta anteeksiantoa ei ole luvassa.
Suomi antanut tukea jo lähes 2 miljardilla
Vierailunsa aikana Fedoruk halusi myös kiittää suomalaisia tuesta. Vaikka toipuminen on jo saatu hyvään vauhtiin, tulee kaikki tuki ja taloudellinen apu tarpeeseen, koska Venäjän hyökkäys on edelleen käynnissä, hän toteaa.
Vuoden 2022 helmikuun jälkeen Suomi on tukenut Ukrainaa lähes 2 miljardilla eurolla. Summasta 1,3 miljardia on sotilasapua.
Humanitaarista apua ja kehitysyhteistyöhön liittyvää tukea on Suomesta Ukrainaan lähtenyt kaikkiaan noin 520 miljoonaa euroa, ulkoministeriöstä kerrotaan. Lisäksi Suomi on antanut Euroopan unionin kautta materiaaliapua yli 17 miljoonan euron arvosta.
Yksityiset suomalaislahjoittajat puolestaan ovat tukeneet Ukrainaa kolmen suurimman kansalaisjärjestön — SPR:n, Suomen Unicefin ja Kirkon ulkomaanavun — kautta yli 75 miljoonan euron kokonaispotilla.
Ukraina on perinteisesti ollut erittäin korruptoitunut maa. Fedorukin mukaan Ukraina on kuitenkin saavuttanut merkittäviä edistysaskelia ja maan korruptiosta puhuminen pelaa Venäjän pussiin.
— Venäjä tekee kaikkensa vakuuttaakseen koko maailman siitä, että Ukraina on tällä hetkellä läpeensä korruptoitunut maa. Pitää ymmärtää, että kyse on informaatiosodankäynnistä.
Suomen talvisota innoittajana ja esimerkkinä
Fedorukin mukaan Suomen esimerkki talvisodassa oli yksi niistä syistä, jotka saivat hänet jäämään Venäjän miehittämään Butšaan.
— Vuosien 1939-1940 sodassa oli kyse Neuvostoliiton hyökkäyksestä Suomen kansaa vastaan. Se on kuin heijastus siitä, mitä Venäjä nyt tekee sodassa Ukrainaa vastaan.
Hän toteaa, että suomalaisten ei pidä ajatella, että Ukrainan sotaa käydään jossain siellä kaukana.
— On ymmärrettävä, että tätä sotaa käydään Euroopan itärajalla. Tänään ukrainalaiset eivät puolusta asein vain Ukrainaa, vaan koko Eurooppaa ja sivistynyttä maailmaa. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin luottaa Ukrainan asevoimiin.