Osakevaihtojärjestelyt voivat pienentää valtion ja kuntien verokertymää joka vuosi miljoonia euroja, kertoo kansalaisjärjestö Finnwatch.
Finnwatchin mukaan Suomessa toteutetaan vuosittain noin 500–600 osakevaihdoksi kutsuttua yritysjärjestelyä.
Järjestelyt nousivat julkisuuteen vastikään, kun Finnwatch julkaisi aiemman selvityksensä sosiaalisen median vaikuttajien toteuttamista osakevaihdoista.
Tuolloin esitettyjen arvioiden mukaan kyse olisi marginaalisesta ilmiöstä, mutta uusi selvitys antaa erilaisen kuvan. Finnwatchin tänään julkaistu tutkimusartikkeli tarkastelee osakevaihtojärjestelyjen yleisyyttä Verohallinnon ennakkoratkaisutilastojen kautta, ja niiden mukaan määrät ovat kasvussa.
– Osakevaihtoja koskevien ennakkoratkaisujen suuri määrä yllätti. Noin joka viides Verohallinnon antamista ennakkoratkaisuista on vuosina 2020–22 liittynyt osakevaihtoihin, kertoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Järjestön mukaan järjestelyjen avulla saatava osakaskohtainen verohyöty voi olla kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, ja kaikkiaan ne voivat aiheuttaa verokertymään miljoonaluokan loven.
Järjestelyllä pienennetään osinkoverotusta
Osakevaihtojärjestely on luotu helpottamaan yrityskauppoja, mutta sitä voidaan hyödyntää myös osinkoverotuksen keventämisessä.
Järjestelyssä liiketoimintayhtiön omistaja perustaa holdingyhtiön, jonka kautta liiketoiminnan tosiasiallinen omistus pysyy entisellään, mutta uuden yhtiön nettovarallisuutta saadaan paisutettua.
Näin omistaja mahdollistaa itselleen entistä suuremman osuuden osingoista kevyemmällä verotuksella.
Finnwatch: ilmiön laajuus tulisi selvittää
Verohallinnon tilastot osakevaihtoihin liittyvien ennakkoratkaisujen kokonaismääristä eivät kerro kaikkien järjestelyjen tarkoitusperistä. Luvut pitävät sisällään myös muussa kuin osinkoverojen minimointitarkoituksessa suunnitellut järjestelyt.
Tästä syystä Finnwatch toivoo hallitukselta selvitystä ilmiön laajuudesta.
– Riski siitä, että osakevaihdoista aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain miljoonien eurojen veromenetykset, on järjestelyjen kokonaismäärien perusteella ilmeinen, Hietanen sanoo.
Vielä suurempi epäkohta on hänen mukaansa se, että järjestelmä kohtelee verovelvollisia epätasa-arvoisesti, sillä osakevaihtoa voivat hyödyntää osinkoverotuksensa minimointiin vain hyvää tulosta tekevien yritysten omistajat.
Pääministeri Petteri Orpo (Kok.) lupasi viime viikolla, että mahdollisiin epäoikeudenmukaisuuksiin verotuksessa puututaan.
Verokonsultit vaitonaisina
Osakevaihto on Finnwatchin mukaan verrattain yksinkertainen järjestely, mutta moni yrittäjä toteuttaa sen verokonsultin avustuksella.
Finnwatch kysyi veroneuvontaa tarjoavilta yrityksiltä, miten aktiivisesti nämä markkinoivat osakevaihtojärjestelyä osana palvelujaan.
– Tietoa toteutettujen järjestelyjen määristä ei kuitenkaan konsulteilta saatu, Finnwatchin Hietanen sanoo.
Yle sai Finnwatchin uuden raportin nähtäväkseen etukäteen ja kysyi niin ikään siinä mainituilta verokonsultaatiota harjoittavilta yrityksiltä heidän käsityksistään ilmiön laajuudesta.
Kysymykset lähetettiin Deloittelle, EY:lle, KPMG:lle, PwC:lle ja Verokonsultointi Pia Ojalalle.
Tietoa toteutettujen järjestelyjen määristä ei konsulteilta saatu.
Saara Hietanen
PwC:n vero- ja lakipalveluiden johtaja Markku Hakkarainen arveli osinkoverojen keventämiseen tähtäävien järjestelyjen olevan houkuttelevampia pienemmille yrityksille kuin mitä PwC:n asiakaskuntaan kuuluu.
KPMG:llä ja Deloittella ei ollut aiheeseen lisättävää, ja EY kertoi, ettei ole pannut merkille lisääntynyttä kiinnostusta osinkoverohyötyä kohtaan.
Pia Ojalalta Yle ei – kuten ei myöskään Finnwatch – saanut vastausta.
Korjaustoimien tarpeesta laajaa yhteisymmärrystä
Finnwatchin lisäksi myös muut tahot ovat esittäneet osinkoverotukseen liittyvien epäkohtien korjaamista.
Esimerkiksi Keskuskauppakamari totesi vastikään, että osinkoverotukseen tarvitaan ripeästi täsmäkorjaus. Samalla se esittää harkittavaksi koko nettovarallisuuteen perustuvan osinkoverojärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta.
Pörssisäätiö puolestaan kannustaa Suomea kitkemään verokikkailun mahdollistavat järjestelyt.
– Tarvitaan verokonsultteja kehittelemään yritysrakenteita ja kertomaan, kuinka paljon osinkoja kannattaa nostaa. Verotuksen roolista on tullut toimintaa ohjaava. Tästä on päästävä pois, sanoo Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.
Lounasmeren mukaan hyvä verojärjestelmä on selkeä ja ymmärrettävä, ja sellaista ei Suomessa tällä hetkellä ole.
Finnwatchin mukaan tarkoituksenmukaisin ratkaisu olisi osinkoverohuojennuksen korjaaminen. Mikäli sopua tästä ei löydy, nettovarallisuuslaskentaan ja osakkeiden arvostukseen pohjaavat täsmäratkaisut voisivat sen mukaan olla hyvä väliaikaisratkaisu.
Aiheesta voi keskustella 4. lokakuuta kello 23 saakka.