Kookas kiertokiitäjä on ilahduttanut perhosharrastajia tänä vuonna Suomessa.
Oulun yliopiston yli-intendentti, hyönteistutkija Marko Mutanen kertoo, että kiertokiitäjästä on tehty runsaasti havaintoja viime päiviin saakka.
– Tässä on ollut muitakin syksyjä, kun niitä on ollut runsaasti. Ehkä tämä on kuitenkin ennätysvuosi, havaintoja on ollut niin paljon, Mutanen sanoo.
Kiertokiitäjää pidetään toiseksi suurimpana Suomessa esiintyvänä perhoslajina pääkallokiitäjän jälkeen. Koiraspuolisen kiertokiitäjän siipien kärkiväli voi olla yli 10 senttiä.
Se ei elä Suomessa talven yli, sillä kiertokiitäjän vakituiset esiintymisalueet ovat muun muassa Afrikassa, Lähi-idässä ja Intiassa sekä pohjoisimmillaan aivan eteläisimmässä Euroopassa.
Laji vaeltaa alkukesällä ensin Eurooppaan ja lisääntyy siellä. Eteläisten ilmavirtausten mukana kiertokiitäjä voi vaeltaa Suomeen saakka useimmiten heinä-syyskuussa.
Tosin Suomessa tehtiin havaintoja lajista tänä vuonna jo alkukesän aikana.
– Nythän meillä on ollut hyvin lämpimiä eteläisiä ilmavirtauksia. Kiitäjät ovat erittäin taitavia ja nopeita lentäjiä. Ne tulevat tuollaisten virtausten mukana satoja kilometrejä niin että hujahtaa, Mutanen kuvailee.
Tupakan tuoksulle perso otus
Perhosharrastajat ovat havainneet, että ilta- ja aamuhämärän aikoihin mieluusti liikkuva kiertokiitäjä on erityisen viehtynyt koristekasvina tunnetun valkotupakan tuoksuun. Myös köynnöskuusama on lajille mieleen.
Valkotupakan kasvustoilla on saatettu havaita yhden yön aikana jopa kymmenen kiertokiitäjää, mitä tutkija pitää poikkeuksellisena määränä.
– Kiertokiitäjä käy kukilla kaikkein mieluiten iltahämärän aikaan ja silloin sen voi havaita ihan paljaalla silmällä ilman apuvaloja, Marko Mutanen kertoo.
Tänä syksynä kiertokiitäjän voi nähdä Suomessa niin pitkään kuin ilmat pysyvät lämpiminä. Hyönteistutkijan mukaan kovin viileissä olosuhteissa laji ei pysty lentämään.
– Jos iltaisin lämpötilat alkavat olla alle kymmenen asteen, se vaikuttaa kiertokiitäjään huomattavasti. Syksyn viileyden tullessa tällaiset eteläiset vaeltajat joko häipyvät tai mahdollisesti kuolevat. Kovin tarkkaan asiaa ei ole tutkittu, Mutanen sanoo.