Yhdysvaltojen vuoden 2024 presidentinvaalien tulos vaikuttaa eurooppalaisten turvallisuuteen tavalla, jota on vaikea ennakoida.
– Trumpin uudelleen valinta presidentiksi on realistinen riski, sanoo François Heisbourg.
Heisbourg on arvostettu ranskalainen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan asiantuntija ja neuvonantaja.
Jos Donald Trump voittaa vaalit, hän todennäköisesti vähentäisi tukea Ukrainalle ja suuntaisi Yhdysvaltojen puolustuksen voimavaroja muualle kuin Eurooppaan. Se voisi tarkoittaa, että Euroopan olisi pärjättävä Venäjän kanssa ilman Yhdysvaltojen tukea.
Tutkijan mielestä Euroopan on reagoitava riskiin jo nyt. On pantava lisää rahaa aseisiin ja keskusteltava Euroopan maiden omista ydinaseista.
Kun Donald Trump oli Yhdysvaltain presidentti, hän pani tuulemaan myös Natossa. Trump vaati muita maita osallistumaan enemmän Naton puolustusmenoihin ja hermostutti arvostelullaan ja suorasukaisella tyylillään muiden maiden johtajia.
Trump kuitenkin lisäsi Yhdysvaltain sotavoimaa Euroopassa ja esimerkiksi Suomen ja Yhdysvaltojen suhde syveni.
Eurooppaan jäi kytemään pelko, että Trump voisi vetää tukensa Euroopalta tai Yhdysvallat Natosta.
Joe Bidenin kausi palautti suhteen normaaliksi, mutta huoli on taas täällä.
Trump voisi vetää sotilaallisen tukensa Ukrainalta
Tähän asti Yhdysvallat on ollut sotilaallisesti Ukrainan ylivoimaisesti suurin tukija.
Presidentinvaalien alla Yhdysvalloissa on yleistynyt keskustelu, voisiko Ukrainan tukemista vähentää. Ukraina-politiikka liittyy myös muun Euroopan turvallisuuteen.
Yhdysvaltojen pidemmän aikavälin tavoitteet ovat toisaalla. Maalla on huolia ja kiinnostuksen kohteita Intian ja Tyynenmeren alueella.
Jos paljon resursseja on kiinni Ukrainassa, muita tavoitteita on vaikea toteuttaa.
Trump voisi ajatella, että Yhdysvallat jättää Ukrainan eurooppalaisten huoleksi.
– Todennäköisyys sille, että Trump presidenttinä vähentäisi tai lopettaisi aseiden luovuttamisen Ukrainalle on hyvin suuri, Heisbourg sanoo.
Trump tekee harvoin strategisia analyysejä, mutta tämä on yksi niistä, Heisbourg sanoo.
Jos Yhdysvallat lopettaa Ukrainan tukemisen, Euroopan maiden on ratkaistava, mitä tehdä. Ratkaisua on mahdoton tietää.
– Varmuudella voin sanoa, että Puolan, Baltian maiden ja Suomen reaktio olisi äärimmäisen jyrkkä, mutta muualla keskustelu olisi avoimempaa.
Ukrainan sodan loppua ei ole toistaiseksi näkyvissä.
Ennen kuin Yhdysvaltain uusi presidentti on valittu, Putin tuskin haluaa keskustella sodan päättämisestä. Siksi Yhdysvaltain lähestyvät vaalit vaikuttavat jo nyt poliittisesti ja sotilaallisesti.
Yhdysvaltain presidentinvaalit herättävät päättäjissä ja tutkijoissa huolta eri puolilla Eurooppaa.
– Kaikki ajattelevat tätä jatkuvasti, sanoo Norjan ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Karsten Friis.
Jos Yhdysvallat ei enää tue Ukrainaa, tämä voi vaikuttaa Naton itäreunan maiden turvallisuuteen.
– Jos Yhdysvallat signaloi, ettei se tue Baltiaa ja Suomea, Venäjä testaisi, mitä se tarkoittaa. Ja tämä olisi vaarallinen tilanne, Friis sanoo.
Kun Trump oli presidenttinä edellisen kerran, puhuttiin “aikuisista huoneessa”. Tällä tarkoitettiin neuvonantajia, jotka hillitsivät Trumpia ja tekivät parhaansa, jotta politiikka ei olisi niin tempoilevaa.
– Ensi kerralla Trumpilla on mukanaan lojaalit työntekijät, sanoo Karsten Friis.
Euroopan on otettava mallia Puolasta
Euroopan ei kannata jäädä odottelemaan, mitä Trump presidentiksi noustessaan tekisi, Heisbourg sanoo.
On kaksi asiaa, jotka Euroopan on otettava työn alle. Ensinnäkin, on otettava mallia Puolasta.
Puola käyttää lähes neljä prosenttia kokonaistuotannostaan puolustukseen.
Muutamat maat ovat vastikään korottaneet puolustusbudjettiaan. Ruotsi ilmoitti juuri 30 prosentin korotuksesta, mutta maa lähtee Suomeen verrattuna hyvin matalalta tasolta. Ranska korottaa omaansa 30 prosenttia seitsemässä vuodessa.
Naton alaraja on kaksi prosenttia kokonaistuotannosta, mutta valtaosa maista ei saavuta sitä.
Selvää on, että ennen pitkää Yhdysvallat siirtää huomiotaan Euroopasta Intian ja Tyynenmeren alueelle.
Jos Trump tekisi näin heti, se olisi Euroopan kannalta todella vaarallista, Heisbourg sanoo.
Ydinaseista pitäisi keskustella hyvän sään aikana
Heisbourgin mukaan Euroopan pitää toisekseen keskustella siitä, miten se vahvistaa ydinpelotettaan.
Britannialla ja Ranskalla on omia ydinaseita, mutta suurin pelote Natossa ovat Yhdysvaltojen asevoima ja sen Eurooppaan sijoittamat ydinaseet.
Jos Yhdysvallat siirtää ydinaseensa pois Euroopasta, Britannian ja Ranskan pitänee järjestää aseensa toisin kuin nyt, tutkija esittää.
Heisbourg sanoo, että Ranska olisi valmis keskustelemaan asiasta, mutta sen eurooppalaiset kumppanit eivät vaikuta asiasta lainkaan kiinnostuneilta.
Jos Trump jättäisi aktiivisen Nato-politiikan, syntyisi kaaos, eikä se olisi oikea hetki ydinasekeskustelulle, Heisbourg toteaa.
Mutta riittäisivätkö eurooppalaisten aseet pelotteeksi? Naton pelote perustuu lähinnä Yhdysvaltojen sotavoimaan ja sen ydinaseisiin.
Vaikka Ranska lupaisi turvata Venäjän uhkaamaa maata ydinaseillaan, se tuskin tehoaisi Venäjään. Heisbourg havainnollistaa esimerkillä: ”Oikein kiva, ranskalaiset, mutta emme usko teitä, sillä meillä on 5000 ydinasetta ja teillä vain 300”.
– Venäjä pitää itseään ydinaseiden suurvaltana ja on valitettavasti oikeassa. Ranska ei ole ydinasesuurvalta.
Heisbourgin mukaan juuri nyt on vaikea nähdä, mitä lähitulevaisuudessa tapahtuu.
Ranskalainen asiantuntija ja entinen diplomaatti pitää Trumpin valintaa realistisena riskinä. Jos valinta on riski, onko meidän siis syytä pelätä?
– Kyllä, ilman muuta. Putinille se on suuri mahdollisuus.
Yhdysvalloista voi tulla nukkuva Nato-maa
Yhdysvaltojen ja Nato-maiden keskinäinen luottamus suli kriisiksi Trumpin edellisellä kaudella. Kriisin pääsyy oli, että Trump ei tukenut sotilasliittoa. Niin totesivat ansioituneet yhdysvaltalaiset tutkijat.
Trump oli tutkijoiden mukaan ensimmäinen presidentti, joka ei mieltänyt Naton tuovan ehdotonta turvallisuutta amerikkalaisille ja Yhdysvalloille.
Yhdysvalloissa poliitikot laidasta laitaan ovat esittäneet tutkijoiden suosittelemaa lakia, joka estäisi presidenttiä irrottamasta Yhdysvaltoja Natosta ilman senaatin hyväksyntää.
Aloite ei kuitenkaan ole edennyt.
– Molempien puolueiden enemmistö on Naton kannalla, Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta muistuttaa.
Heiskasen mielestä eropuheilla Natosta haetaan lähinnä huomiota ja irtopisteitä.
Voisiko Yhdysvallat lähteä Natosta?
Trumpin pelättiin vetävän Yhdysvallat Natosta vuoden 2018 Nato-kokouksessa. Sekasortoa selviteltiin ylimääräisessä kokouksessa kesken huippukokouksen.
Trumpin entinen turvallisuuspolitiikan neuvonantaja John Bolton väitti kirjassaan vuonna 2020, että hän joutui tuolloin suostuttelemaan Trumpia, ettei tämä irrottaisi Yhdysvaltoja Natosta.
Bolton myös kertoi Washington Postille 2022 uskovansa, että jos Trump olisi valittu uudelleen vuonna 2020, hän olisi irrottanut Yhdysvallat Natosta.
Trump on jälkikäteen selittänyt toimintaansa toisin. Hän väitti viime vuonna, ettei Natoa olisi enää olemassa, jos hän ei olisi vaatinut muita jäseniä kasvattamaan rahoitustaan.
Benita Heiskanen uskoo eropuheiden olleen tilanteessa syntynyt ratkaisu.
– Hän on tulkinnut asioita vähän bisnesmiesvainulla pikemmin politiikan kuin ideologian kannalta. ”Miksi nuo maksavat vähemmän kuin me, miksi meidän pitäisi ratkaista muiden ihmisten asioita, hoitakoot omansa”, Heiskanen kuvaa.
Natosta voi kyllä erota. Jos jokin jäsenmaa päättää lähteä, se voi antaa ilmoituksen Yhdysvaltain hallitukselle ja informoidamuiden maiden hallituksia. Ero astuu voimaan vuoden päästä.
Mutta jos Trump päättäisi vetää Yhdysvallat Natosta, puhkeaisi poliittinen myrsky.
Siksi helpompaa olisikin vain jättää Natolle luvatut velvoitteet toteuttamatta ja ryhtyä nukkuvaksi jäseneksi, arvioi turvallisuuspolitiikan asiantuntija Heisbourg.
Nato voi toimia ilman, että Yhdysvallat on aktiivisesti mukana, Heisbourg sanoo.
Tästä on esimerkki vuodelta 2011, jolloin Nato operoi Libyassa Muammar Gaddafin hallintoa vastaan. Yhdysvallat vetäytyi operaatiosta, mutta Ranska ja Britannia jatkoivat sitä muiden halukkaiden kanssa.
Poliittisesti tilanne on nyt toinen. Ukrainan sota vaikuttaa suoraan Euroopan turvallisuuteen toisin kuin Libya aikoinaan, Heisbourg huomauttaa.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 29.9. klo 23 asti