Tässä jutussa pohditaan sitä, mikä on avointa tietoa ja mikä ei.
Metsästäjät käyttävät Tracker-nimistä ohjelmaa. Sen voi ladata puhelimeensa metsästyskoirien seurantaa varten. Kytkemällä ohjelman Safety-ominaisuuden päälle, metsästäjä näkee myös muut maastossa liikkuvat ihmiset parin kilometrin säteellä, mikäli heilläkin on Tracker puhelimissaan ja sen Safety-ominaisuus päällä.
Poliisin mukaan Trackerin antamat sijaintitiedot ovat kaikille avointa tietoa, jota kuka tahansa voi katsoa. Niinpä poliisi on alkanut käyttää erävalvonnassaan Tracker-ohjelman tietoja paikantaessaan metsästäjiä. Erävalvonnalla pyritään muun muassa estämään erilaisia rikkomuksia sekä tarkastamaan, että metsästäjien luvat ovat kunnossa.
Ohjelman lisenssi on kuitenkin maksullinen ja vasta se oikeuttaa sovelluksen täyteen käyttöön. Myös vuosi sitten julkaistussa ilmaisversiossa on mahdollisuus laittaa Safety-ominaisuus päälle. Ilmaisversiota käyttävät muut luonnossaliikkujat, mutta metsästäjien tarpeisiin vasta täysversio on usein riittävä.
Tilanne on herättänyt keskustelua kansalaisten tietosuojasta. Osa metsästäjistä on närkästynyt asiasta.
Ovatko sijaintitiedot siis avointa tietoa?
Poliisin mukaan Tracker-ohjelmassa kyse on avoimesta tietolähteestä, joka on jokaisen saatavilla. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Tuomo Korhonen sanoo, että asia on selvitetty juristien kanssa.
– Se on avointa, julkista tietoa, missä ei ole mitään henkilötietoja sisällä. Sitähän ei tiedä, mikä siellä täpän takana on. Se voi olla koira, ihminen. Miten se nyt katsotaankaan. Ja mitään henkilötietojahan siinä ei jaeta.
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen kiistää poliisin käsityksen. Tracker-ohjelman kautta saatu sijaintitieto ei ole anonyymiä.
– Se ei ole poliisille anonyymiä tietoa kahdesta syystä. Kun mennään tekemään erävalvontaa, oli poliisi tai metsähallituksen erävalvoja, niin heillä on oikeus saada tietää, kuka siellä metsässä on, kuka se metsästäjä on, jolloin se ei ole enää anonyymiä tietoa.
Toinen syy liittyy siihen, jos sijaintietoa käyttävä pakenee paikalta.
– Jos henkilö laittaisi seurantamahdollisuuden pois päältä ja lähtisi pakoon, poliisi voisi kenties jälkikäteen selvittää, että kenen sijaintitiedolla, kenen kännykällä siellä ollaan siinä tietyssä paikassa oltu. Joka tapauksessa tässä ei ole mitään anonyymiä tietoa.
Kansalaisten sähköisiä oikeuksia ajavan EFFI ry:n varapuheenjohtaja Elias Aarnio on Voutilaisen kanssa samoilla linjoilla.
– Minulla on tietosuoja-ammattilaisena aika erilainen käsitys siitä, että onko tällainen karttapohjalla näytettävä sijaintitieto henkilötieto vai ei. Minun mielestäni se on aivan yksiselitteisesti henkilötieto.
Aarnio perustaa käsityksensä siihen, että EU:n nykyinen tietosuoja-asetus GDPR määrittelee henkilötiedoksi sellaisen, jonka perusteella henkilö on yksilöitävissä.
– Esimerkiksi siellä on määrittelyn yhtenä vaihtoehtona fyysisen tiedon perusteella ja paikkatieto nyt on fyysinen tieto, Aarnio sanoo.
Tracker-yhtiön tuotejohtaja Vesa Tornbergin mukaan yhtiö ei ole antanut poliisille eikä muillekaan tahoille erityistä lupaa käyttää paikannustietoja. Tornberg vastaa sähköpostissaan Ylelle näin:
”Noudatamme toiminnassamme tietosuoja ja GDPR lainsäädäntöä. Tracker Safety ominaisuuden käyttö perustuu käyttäjien vapaaehtoiseen valintaan, anonymiteettiin ja se on samalla tavalla kaikkein käyttäjien käytössä.”
Riippuu siitä, miten tietoa käsitellään
Tietosuojavaltuutetun toimistosta asiaa kysyttäessä vastaukset liikkuvat yleisellä tasolla, sillä asiaa ei ole toimistossa kantelun johdosta tai muutoin selvitetty.
Apulaistietosuojavaltuutettu Annina Hautala ei välttämättä näe estettä sijaintitietojen hyödyntämisessä viranomaisten lakisääteisten tehtävien hoitamisessa.
Tietosuojanäkökulmasta on merkitystä sillä, mitä tietoja sovelluksessa käsitellään ja onko henkilöllä mahdollisuus itse päättää, käyttääkö sovellusta ja esimerkiksi siinä olevaa paikannustoiminnallisuutta.
– Jos tieto on sovelluksessa sellaisessa muodossa, ettei se ilman lisätietoa yksilöidy henkilöön, niin on melko vaikea nähdä tietosuojanäkökulmasta, ettei tällaisia tietoja voisi hyödyntää myös viranomaisten lakisääteisten tehtävien hoitamisessa.
Tämä edellyttää Hautalan mukaan sitä, että käsittelylle on toimivalta ja se toteutetaan huomioiden soveltuva tietosuojalainsäädäntö. Yksi keskeisistä vaatimuksista on esimerkiksi henkilötietojen käsittelyn minimointivaatimus.
Tässä kohdin Hautalan ja Elias Aarnion näkemykset ovat jossain määrin ristiriidassa. Apulaistietosuojavaltuutettu sanoo kuitenkin, että jos erävalvoja tai poliisi menee paikalle ja tunnistaa maastossa kulkevan, niin sijaintieto muuttuu henkilötiedoksi.
– Kyllä. Silloin viimeistään siitä tulee lähtökohtaisesti henkilötietoa.
Poliisilla ei ole omia Tracker-ohjelmia
Poliisitarkastaja Tuomo Korhonen myöntää, että viranomaisilla ei ole omia Tracker-ohjelmia, vaan erävalvontaa suorittavat käyttävät henkilökohtaisessa käytössään olevia sovelluksia virkatyössään.
– Erävalvontaa tekevät poliisit ovat itsekin metsästäjiä ja valtaosin ammattilaisia. He käyttävät tätä todennäköisesti omissa harrastuksissaan joka tapauksessa. Ei me tietenkään tällaista käyttöä voida kieltää. Käyttävätkö he sitä töissään, niin me on katsottu, että siinä ei ole mitään ongelmaa.
Korhonen sanoo käytön olevan kuitenkin vähäistä, jos sitä verrataan erävalvonnan muihin keinoihin. Siksi siitä voitaisiin myös luopua, jos se katsotaan sopimattomaksi.
– Tällä hetkellä ei ole ollut tarpeen kieltää käyttöä.
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen hämmästelee sitä, että poliisit käyttävät omia laitteitaan viranomaistyössä.
– Jos poliisihenkilöllä on tällainen sovellus ja hän on sen omiin metsästystarkoituksiinsa hankkinut, niin ei se oikeuta häntä poliisihenkilönä käyttämään sovellusta.
Voutilainen on tutkimusryhmänsä kanssa pohtinut viranomaisten tiedonhankintakeinojen laillisuutta OIKEUS-julkaisun (2/2022) artikkelissa. Artikkelissa todetaan näin:
”Mikäli viranomaisen palveluksessa oleva henkilö on rekisteröitynyt sosiaalisen median käyttäjäksi yksityishenkilönä, hän ei voi harjoittaa palvelussa tiedonhankintaa viranomaistoimintaa varten.”
EFFI ry:n varapuheenjohtaja Elias Aarnio näkee puutteita myös Tracker-yhtiön tietosuojainformaatiossa, jonka kyseisen ohjelman ostanut saa luettavakseen. Siitä ei Aarnion mukaan saa kuvaa esimerkiksi siitä kysymyksestä, kenelle kaikille paikkatieto näkyy, jos kyseistä toiminnallisuutta käytetään.
– Minua ainakin kiinnostaisi se, että kuinka laajalle alueelle se näkyy ja erityisesti se, kuka pystyy käsittelemään sitä tietoa, joka tallennetaan liikkumisesta.
Metsästysrikosten tutkinnassa omat toimintatavat
Tracker-ohjelmasta pystyy katsomaan jälkikäteen käyttäjän ja koiran liikkeet maastossa monta kuukautta taaksepäin.
Ohjelman käyttö voisi tulla kyseeseen rikostutkinnassa, jota tehdään esitutkinta- ja pakkokeinolain suomin valtuuksin. Erävalvonnassa ei ole kyse rikostutkinnasta, vaikka metsästykseen voikin liittyä piilorikollisuutta.
Metsästäjät voivat kokea erävalvonnan epämiellyttäväksi, jos koiratutkaohjelman tiedoilla valvotaan luvallista metsästystä ja mahdollisesti keskeytetään menossa oleva jahti. Safety-ominaisuuden käytön lopettaminen tämän seurauksena tarkoittaisi, ettei metsästäjän oma sijaintitieto enää näy muille. Ja tällä taas voisi olla metsästyksen turvallisuutta heikentävä vaikutus.
Myös Riistalehti (4/23) on käsitellyt valvontateemaa ja saanut Poliisihallitukselta vastauksen. Vastineessaan poliisi perusteli toimintaa salametsästyksen ehkäisyllä ja metsästyksen valvonnan tarpeellisuudella, minkä suurin osa metsästäjistäkin hyväksyy.