Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Tällä viikolla useat yliopistot ja korkeakoulut ympäri Suomea ovat liittyneet valtausprotesteihin Petteri Orpon (kok.) hallituksen opiskelijoihin suuntautuvia leikkauksia vastaan.
Hallitus on kertonut luopuvansa opintorahan indeksikorotuksista, jotka on sidottu kuluttajahintojen nousuun. Opintoraha ei siis nousisi enää automaattisesti, kun hinnat nousevat.
Lisäksi hallitus aikoo leikata yleisestä asumistuesta sekä jäädyttää sen indeksikorotukset. Asumistuen pienentyminen kurittaa tuntuvasti myös työssäkäyvien opiskelijoiden taloustilannetta.
Jos kuitenkin katsoo varsinaista opintotukea – eli opiskelijoille maksettavaa opintorahaa ja valtion takaamaa opintolainaa – voi yllättyä.
Nimittäin jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, voivat opiskelijat saada tulevaisuudessa enemmän rahaa käyttöönsä kuin koskaan koko opintotukijärjestelmän elinaikana. Tämä vaatii kuitenkin rajua lainanottoa.
Hallituksen kaavailujen mukaan ensi vuonna opiskelija voi saada opintotukea 1129 euroa kuukaudessa. Siitä olisi lainaa 850 euroa, mikä tekisi lainan osuudeksi opintotuesta 75 prosenttia.
Tämä grafiikka näyttää, kuinka paljon opintorahaa ja opintolainaa on voinut enimmillään saada kuukaudessa nykyrahassa mitattuna. Kuvasta näkee suoran tuen ja lainan välisen suhteen. Muutokset eri vuosien elinkustannuksissa on huomioitu. Luvut ovat siis vertailukelpoisia koko ajanjaksolla.
1969: Opintotuki perustetaan, mutta se perustuu vain valtion takaamaan lainaan.
1972: Opintoraha ilmestyy opintolainan rinnalle. Opintorahaa maksetaan kuitenkin hyvin harvalle joukolle, etunenässä vähävaraisille ja opinnoissa hyvin menestyville opiskelijoille.
1992: Laajan uudistuksen myötä opintorahaa korotetaan lähes 2,5-kertaisesti. Tämä nostaa ensimmäisen kerran opintotuessa suoran tuen osuuden lainaa suuremmaksi.
2017: Opintotukijärjestelmää uudistetaan jälleen laajasti. Samalla kun opintorahaa pienennetään neljänneksellä, valtion takaamaa lainamäärää korotetaan 250 eurolla.
2023: Tällä hetkellä korkeakouluopiskelijan opintotuen enimmäismäärä kuukaudessa on yhteensä 929 euroa. Se koostuu 650 euron opintolainasta ja 279 euron opintorahasta.
2024: Jos hallituksen kaavailut toteutuvat, opintolainasta ja -rahasta koostuva tuki voi nousta historiansa korkeimmalle tasolle. Opintotuki olisi 1129 euroa, josta lainan määrä olisi 850 euroa. Summassa ei ole huomioitu opintorahan indeksikorotuksen jäädytyksen vaikutusta.
Opiskelijoiden velkaantuneisuus voi nousta yhä
Lainan osuus on ollut opintotuessa aina merkittävä, mutta sen merkitys on korostunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Viime vuonna opintolainakanta nousi historiallisen suureksi 5,5 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa, että opiskelijalla oli keskimäärin opintolainaa vajaa 11 000 euroa.
Kelan Opintotukiryhmässä työskentelevä etuuspäällikkö Piia Kuusisto uskoo, että opiskelijoiden velkaantuneisuus voi kasvaa entisestään.
Velan kasvua ennakoi se, että samalla kun opintolainan takausta aiotaan nostaa, niin lainan hyvityksessä huomioitavia enimmäismääriä ei ole esitetty nostettavaksi.
Tällä viitataan korkeakouluopiskelijoiden opintolainahyvitykseen. Opiskelija siis saisi ottaa tulevaisuudessa enemmän opintolainaa, mutta vaikka hän suorittaisi tutkinnon määräajassa, valtio ei maksaisi lainasummasta takaisin yhtään suurempaa osuutta kuin aikaisemminkaan.
Kuusiston mukaan yhteiskunnassa vallitsee silti edelleen vahvasti ajatus opiskelusta investointina tulevaisuuteen.
– Sillä myös perustellaan lainan isoa osuutta. Jos opintojen perusteella työllistytään hyvin, silloin on mahdollisuus sekä saada yhteiskunnalle verotuloja että maksaa omaa lainaansa pois, Kuusisto sanoo.
Jutun keskustelu on suljettu ennenaikaisesti runsaan kommenttimäärän takia.