Hervannan keskustan punatiiliset rakennukset ovat edelleen juuri siinä käytössä, johon arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilä ne lähes 50 vuotta sitten suunnitteli. Persoonalliset rakennukset Hervannan ytimessä ovat monelle lähiön sielu.
Rakennukset ovat pitäneet Tampereen yliopiston arkkitehtuurin historian professori Olli-Paavo Koposen mukaan pintansa yllättävän hyvin.
Moni yhtä vanha rakennus on jo purettu, tai ainakin poistettu aktiivisesta käytöstä.
Hervannan keskustan julkiset rakennukset ovat kuitenkin alkuperäisen suunnitelman mukaisessa käytössä ja hervantalaisten olohuoneena.
– Hyvä arkkitehtuuri kestää aikaa, muutoksia ja muuttuvia tilanteita. Joitain toimintoja on poistunut ja joitain on tullut lisää, mutta arkkitehtuurin ydin on pysynyt hyvin alkuperäisessä linjassaan. Pietilät olisivat varmaan aika tyytyväisiä.
Arkkitehtien suunnittelemien rakennusten lähitienoo on sen sijaan muuttunut. Pietilöiden tehdessä suunnitelmaa kauppakeskuksen paikalla oli Koposen mukaan kalliota, metsää ja Ahvenisjärvi. Näistä enää Ahvenisjärvi on jäljellä.
Pietilät halusivat rakennusten olevan osa luontoa. Hervannan kasvaessa alkuperäinen teema on kadonnut.
– Rakennusten oli tarkoitus sijoittua metsälampi-teemaan. Punatiilinen, pitkittäinen rakennussommitelma oli suunniteltu halkaisemaan luonnonalue.
Metsät ovat hävinneet, samoin kalliot. Tämä varmasti harmittaisi suunnittelijoita.
– Todennäköisesti he osin sen ymmärtäisivät, mutta toivoisivat, että olisipa heiltä kysytty vielä kokonaisuuden ideasta enemmän.
Punatiili yhdisti Hervantaa ja Tampereen tehdasrakennuksia
Rakennusten materiaaliksi valittiin punatiili, jolla pyrittiin sitomaan rakenteilla oleva nuori lähiö osaksi Tampereen vanhoja tehdasrakennuksia.
Materiaalivalinnalla haluttiin myös tehdä ero julkisen ja asuinrakentamisen välillä. Tarkoituksena oli luoda kontrasti asumiseen tarkoitetuille betonirakennuksille.
Koposen mukaan idea on osin hukkunut punatiilisen rakentamisen myöhemmin yleistyttyä ja alueen ilmeen muututtua.
– Ajatus tässä oli varmasti kaunis, halu sitoa uudet rakennukset Pietilän keskustaan, mutta samalla arkkitehtuurilta lähti voima, Koponen sanoo.
Monia tarinoita pyöreiden muotojen takaa
Olli-Paavo Koponen on käynyt läpi Pietilöiden kirjeenvaihtoa Hervannan suunnitelmien tekemisen aikaan 1970-luvulla. Hänen mukaansa Reima Pietilällä oli monia, osin hyvin erilaisiakin tarinoita rakennusten runsaiden pyöreiden muotojen alkuperästä.
Kaikkien kolmen rakennuksen kohdalla tarina on erilainen.
– Ostoskeskuksessa kaarevat muodot liittyvät muun muassa siihen, että he matkustivat usein junalla Tampereelle ja tässä toisessa kerroksessa on junavaunun muotoisia yksityiskohtia.
Monitoimikeskusta luonnostellessaan Pietilät viettivät kaupunkiloman Roomassa ja vierailivat myös antiikin ajan kylpylän raunioissa.
– Siellä oli osittain sortuneita holveja, joita löytyy myös monitoimikeskuksen ympäriltä.
Lisää pyöreitä muotoja löytyy Koposen mukaan vapaa-aikakeskuksen liikuntasalista.
– Salin pyöreät muodot viittaa kuusen runkoihin, joita kaadettiin paikalta ja kuusimetsän muistumana ovat pyöreät pilarit.
Kuusen runkojen lisäksi pylväissä toistuvat Tampereen teollisuuden savupiiput muodoissa ja materiaalivalinnassa.
Millaisia ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta maanantai-iltaan 2. lokakuuta klo 23:een saakka.
Yle Lähiössä -projekti näyttää kymmenen asuinalueen elämää eri puolilta maata. Yle Tampere oli Hervannassa 25.9.–29.9.2023. Myös Radio Suomen Tampereen lähetykset kuultiin Hervannasta keskeltä kauppakeskusta.