Irakilainen Ali Al-Ani seisoo hiljaa Eduskuntatalon portailla.
Hän on seissyt tällä tavalla neljä tuntia päivässä elokuun lopusta lähtien. Ensin Seinäjoella ja nyt Helsingissä.
Kädessä on kyltti, jossa lukee ”Ratkaisu”, koska sitä Al-Ani tilanteeseensa odottaa.
Suunsa hän teippasi kiinni symboloimaan sitä, miten huonosti turvapaikanhakijaa Suomessa kuullaan ja miten raskas prosessi on.
– Ihmiset vain kuuntelevat, mutta mitään ei tapahdu. Ei ole todellista hyötyä puhua tarinaa aina uudelleen, Al-Ani sanoo.
Al-Ani kertoo hakeneensa turvapaikkaa seitsemän kertaa ja saaneensa joka kerta kielteisen päätöksen. Tällä hetkellä hallinto-oikeudessa on vetämässä valitus viimeisimmästä päätöksestä.
Mielenilmauksellaan hän vaatii ratkaisua omaan elämäänsä, mutta toteaa seisovansa myös muiden samassa tilanteessa olevien puolesta.
– Ei tämä ole oikeaa elämää, kun on paperiton ja yhteiskunnan ulkopuolella. En saa avattua pankkitiliä, minulla ei ole rahaa, työnsaantini takkuaa.
Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n mukaan vastaavassa tilanteessa on Suomessa satoja muitakin.
Lisää: Suomi käännyttää miehen, jolla on täällä lapsi, työ ja kielitaito
Yksi tuhansista irakilaisista
Ali Al-Ani tuli Suomeen Irakista vuonna 2015, jolloin yli 20 000 irakilaista haki Suomesta turvapaikkaa.
Al-Ani kertoo olevansa ammatiltaan kokki ja tehneensä alan töitä ensin Irakissa. Kahdeksan vuoden aikana plakkariin on kertynyt ammatti- ja kieliopintoja myös Suomessa.
Vakituista työtä Al-Ani ei ole yrityksistään huolimatta onnistunut saamaan. Hän kertoo tehneensä välillä oman alan töitä ja välillä ”kaikkea mitä tarvitaan”.
Kesällä töitä löytyy, koska on työvoimapula. Kesän jälkeen tilanne on toinen.
– Työnantajat kysyvät heti oleskelulupaa. Minulle on sanottu, että olet tervetullut, kun oleskelulupa on kunnossa.
”Hakemuksia voi tehdä uudelleen ja uudelleen”
Maahanmuuttoviraston aluevastaava Susanna Vuotso tietää, että osa turvapaikanhakijoista on Al-Anin kaltaisessa turvapaikanhakukierteessä ja ollut hakijana vuosia.
Erillisiä tilastoja heistä ei ole.
– Turvapaikkahakemusten määrälle ei ole rajoitusta, hakemuksia voi tehdä uudelleen ja uudelleen.
Uusi hakemus vaatii aina uusia perusteita tai todisteita, muuten sitä ei edes tutkita, Vuotso muistuttaa.
– Jos ilmaantuu aidosti uusia, asiaan vaikuttavia perusteita, on pitkänkin hakemuskierteen jälkeen mahdollista saada hakemus hyväksyttyä. Esimerkiksi hakijan henkilökohtainen tilanne tai lähtömaan tilanne on voinut muuttua olennaisesti.
Asiaan vaikuttavia perusteita voivat Vuotson mukaan olla esimerkiksi uskontoon liittyvät vainon uhat.
Myös työ- tai perhesideperusteisen oleskeluluvan hakeminen on mahdollista.
Toistaiseksi.
Loppu kaistanvaihdoille
Hallitus haluaa estää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden niin sanotun kaistanvaihdon työperäisen maahanmuuton puolelle.
Kaistanvaihdossa turvapaikanhakijana Suomeen tullut henkilö hakee kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan oleskelulupaa työperusteisesti.
Sisäministeriössä asian valmistelu on aloitettu syyskuussa ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi huhtikuussa.
Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n asiantuntija Outi Popp ihmettelee suunnitelmaa. Hän näkee rajauksen syrjintänä.
– Miksei turvapaikanhakijana tullut, kotoutunut ihminen saisi jäädä tänne tekemään työtä.
Hän muistuttaa, että työperäisen oleskeluluvan hakuperusteeksi on hyväksytty vain aloja, joilla on Suomessa voimakas työvoimapula.
– Uudenmaan alueella näitä aloja on vain muutamia; esimerkiksi ravintola-ala, terveydenhoitoala ja siivousala, Popp sanoo.
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja työperusteinen oleskelulupa voisi kuitenkin olla ratkaisu Al-Anin kaltaiseen tilanteeseen, Popp arvelee.
– Edellyttäen, että hakijalla on passi. Jos passi ei ole enää voimassa, on mahdollista hakea muukalaispassia.
Nyt olisi kuitenkin toimittava nopeasti hallituksen suunnitelmien takia.
– Esimerkiksi Helsingissä on pulaa ravintola-alan työntekijöistä. Jos pystyy vakuuttamaan työnantajan siitä, että on hyvä työntekijä, sellaista kyllä odotetaan, kunnes oleskelulupa on kunnossa, Popp sanoo.
Popp neuvoo, että työsopimuksen voi tehdä alkamaan esimerkiksi sitten, kun hakija saa oleskeluluvan, jos hakija ei tällä hetkellä ole oikeutettu työntekoon.
Turvapaikanhakijoiden tukiyhdistyksessä on asiakkaina ihmisiä, jotka ovat saapuneet maahan kahdeksan vuotta sitten ja saaneet vain kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.
Popp kertoo, että moni on tänä aikana kotoutunut ja puhuu täysin suomea.
– Olemme tavanneet ihmisiä, joiden ensimmäinen hakemuskierros valituksineen on kestänyt kuusi vuotta. Se on ihan kohtuutonta. Prosesseissa on tapahtunut hirveästi epäoikeudenmukaisuuksia.
Popp todistaa myös onnistumisia vuosien turvapaikkarumban jälkeen.
– Aivan ensimmäisillä alkuperäisillä perusteilla on voitu saada lopulta seitsemänkin vuoden jälkeen turvapaikka. Avuksi on saatu vihdoin esimerkiksi osaava lakitoimisto tai lisää todisteita.
”Haluan vain elää normaalia arkea”
Ensimmäisen kuukauden Al-Ani seisoi siis Seinäjoen torilla. Lokakuun alussa hän halusi tehostaa sanomaansa ja lähti Helsinkiin – luonnollisesta syystä.
– Täällä on ihmisiä, jotka päättävät asioista.
Al-Ani sanoo, että paluu Irakiin olisi hänelle hengenvaarallista.
Toisaalta, elämä Suomessakaan ei ole nyt sellaista kuin hän haluaisi.
– En voi rakentaa elämää, kun en pääse eteenpäin. Haluan vain tehdä töitä ja maksaa veroja, elää normaalia arkea, hän vakuuttaa.