Tämän vuoden saamelaiskäräjävaalien alustava tulos on nyt selvillä. Suurimman äänipotin keräsi naiskolmikko Anu Avaskari, Anni Koivisto ja Inka Musta. Vaalien lopullinen tulos vahvistetaan keskiviikkona 4.10.2023 klo 18 jälkeen.
Vaalien ääniharava 197 äänellä on saamelaiskäräjien pitkäaikainen jäsen Anu Avaskari Ivalosta. Hän sai eniten ääniä myös vuoden 2015 saamelaiskäräjävaaleissa.
– Olen oikein kiitollinen siitä, että kun olen niin monta vaalikautta ollut, niin vielä tulee näin hyvä äänestystulos, iloitsee Avaskari.
Äänipotti tuli Avaskarille yllätyksenä.
– Tässä on ollut monenlaista tässä politiikassa. Olin vähän jo huolissani, että tuleeko paikka.
Avaskari ei omien sanojensa mukaan havittele saamelaiskäräjien puheenjohtajan tehtävää.
– Eniten minua kiinnostaa hallituspaikka, ei ehkä niinkään puheenjohtajuus.
Saamelaiskäräjävaaleissa valitaan 21 jäsentä ja neljä varajäsentä saamelaiskäräjien uudelle vaalikaudelle 2024–2027. Kustakin saamelaisalueen kunnasta eli Enontekiöltä, Inarista, Utsjoelta ja Sodankylästä valitaan kolme edustajaa sekä yksi varajäsen. Loput Saamelaiskäräjien edustajat valitaan äänimäärän mukaan.
Ensikertalainen keräsi kolmanneksi parhaan äänisaaliin
Saamelaiskäräjävaalien toiseksi suurimman potin, 186 ääntä, sai Anni Koivisto Sevettijärveltä. Hän toimii tällä hetkellä saamelaiskäräjien hallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana.
– On hyvin merkityksellistä, että ihmiset, joilla on vain se yksi ääni, olivat päättäneet antaa sen juuri minulle. Tietenkin se motivoi minua jatkamaan työtä, jota olen saanut tehdä Saamelaiskäräjillä, sanoo Koivisto.
Koivisto aikoo harkita saamelaiskäräjien puheenjohtajan paikkaa.
– Tietysti se, että on niin vahva tuki ihmisiltä, tuo vastuuta ja on pohdittava sitä, olisiko valmis ottamaan vielä enemmän vastuuta.
Koivistoa ilahduttaa naiskärkikolmikon vaaleissa saama suosio.
– Kyllähän tässä näkyy se, että Anu on pitkäaikainen poliitikko ja varmasti hänellä on vahva tuki. Mutta on myös hienoa nähdä, että uudet ehdokkaat pärjäsivät vaaleissa ja uskon, että saamme sitä kautta uusia näkökulmia ja ajatuksia Saamelaiskäräjille.
Kolmanneksi eniten ääniä, 163 kappaletta, annettiin helsinkiläiselle Inka Mustalle. Saamelaisaktivistina tunnettu Musta lähtee uutena tulokkaana mukaan saamelaiskäräjille.
– En olisi kyllä uskonut, että tulee näin paljon ääniä. Olin hieman jännittynyt, että pääsenkö ollenkaan läpi, kertoo Musta.
Saamelaiskäräjälaki sekä saamelaisten maankäyttö- ja kieliasiat ovat lähellä Mustan sydäntä. Saamelaiskäräjien puheenjohtajuutta hän ei ole vielä ehtinyt harkita.
– Kyllähän minä ajattelen, että äänestäjät odottavat minulta kovaa työtä ja mietin, mitä kaikkea voisin siellä tehdä.
Ympäristö- ja vastuullisuusasiantuntijana työskentelevä Musta ei osaa vielä sanoa, tuleeko hänen elämänsä muuttumaan uuden luottamustehtävän myötä.
– Olen ollut politiikassa paljon mukana tähän asti. Toivon, että saan tehdä enemmän töitä saamelaisten eteen.
Inka Mustan lisäksi uusina jäseninä saamelaiskäräjille nousevat Janne Hirvasvuopio Espoosta, Armi Palonoja Vuotsosta, Marko Katajamaa Inarista, Leena Niittyvuopio-Jämsä Utsjoelta ja Kari Toivo Lukkari Kirkkonummelta.
Tuomas Aslak Juuso: Olen käytettävissä kaikkiin rooleihin
Neljänneksi eniten ääniä vaaleissa sai saamelaiskäräjien nykyinen puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Hän on tyytyväinen äänimääräänsä.
– Jos oikein ymmärrän, niin olen saanut enemmän ääniä kuin kukaan enontekiöläinen ehdokas koskaan, arvioi Juuso.
Juuson mielestä 150 ääntä antaa signaalin oikein tehdystä työstä ja velvoittaa ehdokasta.
– Olen jo aiemmin luvannut äänestäjilleni, että jos äänimäärä on luottamusta osoittava, olen käytettävissä kaikkiin rooleihin.
Tämän vuoden saamelaiskäräjävaalien alustava äänestysprosentti on 51,6. Vaaleissa oli 6 060 äänioikeutettua. Edellisissä vaaleissa vuonna 2019 äänestysprosentti oli 48,58.