Näitä yrityksiä rakentamisen ahdinko ei ahdista – kolme yritystä kertoo, miten pärjätään kun alaa uhkaa konkurssiaalto

Rakennusalalla menee kokonaisuutena huonosti, mutta aivan kaikilla alan yrityksillä ei. Apuna voi olla vaikkapa varakas asiakaskunta, kuten oululaisella hirsitalotehtaalla.

CrossLamin toimitusjohtaja Jukka Silvennoinen.
Massiivipuuelementtejä Kuhmossa valmistava Crosslam hakee kasvua, vaikka alalla yleisesti menee huonosti. Toimitusjohtaja Jukka Silvennoinen kertoo, että yrityksen tilauskanta on nyt kymmenvuotisen historian vahvin. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle
  • Risto Ukkonen
  • Päivi Seeskorpi
  • Tanja Heikkonen

Konkursseja, irtisanomisia, lomautuksia ja historiallisen heikkoja tilausnäkymiä – siinä loppukesän ja syksyn rakennusalan todellisuutta.

Otsikoiden ja uutisten takana on kuitenkin myös toinen todellisuus: kaikilla ei mene huonosti.

Tässä jutussa kolme yritystä kertoo, miten ne pystyvät pitämään kiinni menestyksestä rakennusalan ankeinakin aikoina.

Varakas asiakaskunta auttaa hirsitalovalmistajaa

Oulun Ylikiimingissä toimivan Mammuttihirren talotehtaalla rakennusalan ahdinko ei näy: päällä on täysi tohina ja jälleen yksi talopaketti on valmistunut asiakkaalle toimitettavaksi.

Toimitusjohtaja Ilpo Nylander hykertelee tyytyväisenä: talotehdas on onnistunut kasvattamaan tilausten määrää 30 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Mammuttihirsi on noin 15 hengen organisaatio. Nylanderin mukaan pieni firma pystyy hankalassa taloustilanteessa sopeutumaan ja muokkaamaan toimintaansa helpommin kuin isommat kilpailijansa.

Yksi osoitus Mammuttihirren ketteryydestä nähtiin runsas vuosi sitten, kun sähkönhinta nousi rajusti. Talotehdas siirsi tilapäisesti tuotantonsa päivävuorosta yövuoroon ja säästi ison summan euroja.

Hirsitalovalmistajan etuna on myös ostovoimainen asiakaskunta.

– Meillä on varsin paljon hyvin varakkaita asiakkaita. Heidän ei välttämättä tarvitse käydä pankin lainatiskillä, kun he ostavat talopaketin. He rakentelevat näitä taloja taskurahoilla, Nylander kuvailee.

Vaikka asiakaskunta on pienentynyt, jäljelle jäävät asiakkaat ovat niitä, jotka oikeasti rakentavat ja tekevät päätöksiä.

Kasvua tavoitellaan laajentamalla markkina-aluetta Suomessa ja palkkaamalla lisää työntekijöitä. Toimitusjohtaja suhtautuukin alan tulevaisuuteen valoisin mielin.

– Tiputus on ollut niin kova, että eiköhän pohja ole jo tänä vuonna saavutettu. Uskon, että nousu alkaa ensi vuonna.

Toimitusjohtaja Ilpo Nylanderin mukaan monet Mammuttihirren asiakkaat eivät rakenna talojaan velkarahalla, joten suhdannevaihtelut eivät heiluttele heitä niin paljon kuin useimpia talonrakentajia. Video: Timo Nykyri / Yle

”Uutisointi leimaa koko alaa”

Sievi Hyvinvointitilat Oy:n toimitusjohtaja Pauli-Pekka Österbergin mukaan rakennusalan uutisointi on ollut harmillisen yksipuolista ja jopa koko alaa leimaavaa.

– Media niputtaa aika herkästi koko rakennusalan asuntorakentamisen näkökulmasta, joka on harmillisen suppea. Toivottavasti ihmiset hoksaavat, että ala on paljon muutakin kuin asuntorakentaminen.

Sievi Hyvinvointitilat rakentaa ja vuokraa tiloja kunnille, hyvinvointialueille ja yksityisille. Tavallisimpia kohteita ovat päiväkodit, palvelu- ja tukiasunnot sekä muut hoivatilat.

Sievi Hyvinvointitilat työllistää suoraan yli 20 ihmistä, ja se teki viime vuonna runsaan kahden miljoonan euron tuloksen vajaan 25 miljoonan euron liikevaihdolla. Yhtiö on palkannut uusia työntekijöitä kesän aikana, ja markkinanäkymät ovat hyvät.

– Emme tietenkään ole immuuneja suhdanteille ja esimerkiksi korkotilanteelle, mutta tästä vuodesta on tulossa voitollinen ja liikevaihdon taso näyttäisi vakiintuneen, Österberg arvioi.

Hoivarakentamisen ennakoitavuus helpottaa

Sievi Hyvinvointitilat -yhtiö on perustettu vuonna 2018, ja se kuuluu laajempaan Sievi-konserniin, jonka yksi tärkeä toimiala on pientalorakentaminen.

Yhtiö pystyy hyödyntämään kohteissaan konsernin oman elementtitehtaan tuotantoa. Hyvä talous- ja vakaa henkilöstötilanne sekä kesän jälkeenkin tehdyt uudet sopimukset lisäävät luottamusta.

– Vakavarainen toiminta ja onnistuneet kohteet ovat avainasemassa, kun asiakkaat kysyvät uskaltaako uusia kohteita aloittaa, toteaa Österberg.

Julkisen rakentamisen lähtökohta eroaa asuntorakentamisesta. Asuntoja rakennetaan ennakkomarkkinoinnin ja -myynnin perusteella, kun tietty varaustaso on saavutettu. Hoivarakentamisessa kohteelle puolestaan on tarve ja sopimus jo ennen rakennustöiden aloittamista.

– Emme ota hallitsemattomia riskejä, sillä hankkeet on varmistettu ja sovittu ennen töiden aloittamista.

Hoivarakentamista tukevat myös väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen.

Työntekijä seuraa tuotantoa CrossLamin tehtaalla Kuhmossa.
Ristiinlaminoituja massiivipuuelementtejä valmistuu Crosslamin tehtaalla pian tuplasti aiemman verran. Uutta investointia otetaan käyttöön parhaillaan. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle

Kerrostalorakentaminen täyttää elementtitehtaan tilauskirjaa

Puutavaran hinnan palautuminen koronavuosien piikistä on auttanut kuhmolaista Crosslamia tänä vuonna. Tehtaalla sahatavara muuttuu ristiinlaminoiduiksi massiivipuuelementeiksi.

Parhaillaan pakataan tamperelaisen päiväkodin sekä pääkaupunkiseudulle rakennettavan puukerrostalon elementtejä rekan kyytiin. Toimitusjohtaja Jukka Silvennoinen kertoo tilauskannan olevan tällä hetkellä kymmenvuotisen historian paras.

– Tästä joskus haaveilin. Tilanne on muodostunut kotimaisen CLT:n tunnettavuuden sekä hyvien kokemusten myötä. Nyt kaavoitetaan kohteita, joihin meidän tuote sopii erinomaisesti, Silvennoinen kertoo.

Parin viime vuoden aikana liikevaihto on ollut 5–6 miljoonan välissä, nyt tavoitteena on nostaa liikevaihto 8–9 miljoonan euron luokkaan. Parihaillaan käyttöön otettava investointi tuplasi tuotantokapasiteetin.

– Tällä hetkellä varsinkin massiivipuurakentaminen on nousussa.

Silvennoinen kertoo, ettei pientalorakentaminen vedä tällä hetkellä. Se on ollut normaalisti noin kolmasosa yrityksen liikevaihdosta. Nyt yritys nojaa kahteen muuhun tukijalkaansa, julkiseen rakentamiseen ja kerrostalorakentamiseen.

– Pientalopuolen uskon lähtevän kasvasmaan aikaisintaan ensi vuonna. Siihen vaikuttaa moni asia, kuten ihmisten luottaminen talouteen, Silvennoinen pohtii.

5.10. 2023 kello 10.21 korjattu juttua: Mammuttihirsi ei ole osakeyhtiö, kuten jutussa aiemmin luki.