Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Työryhmä: Joonatan Reunanen, Marleena Pelli, Joel Kanerva, Stina Tuominen, Mika Pippuri, Eelis Bjurström
Suomen edellinen pääministeri Sanna Marin (sd.) on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri.
Tutkinnolla valmistuneet työllistyvät usein asiantuntija- ja johtotehtäviin valtion ja kuntien hallintoihin. Mediaanipalkka on oikein mukava, hieman vajaat 5 000 euroa kuussa ennen veroja.
Automyyjän ammattitutkinnosta valmistunut myy nimensä mukaisesti vaikkapa autoja. Hänen palkkansa on hallintotieteiden maisterin kanssa lähes sama – ja koska tutkinnon on voinut parhaimmillaan saada valmiiksi maisteria monta vuotta nuorempana, on työura pidempi. Lopputulos: vähän enemmän rahaa.
Amiksen koulutustaustalla voi siis tienata isojakin summia.
Paperiteollisuuden ammattitutkinnon suorittanut taasen voi kääriä koko työuransa aikana selvästi enemmän palkkaa kuin vaikkapa arkkitehti tai eläinlääkäri. Hän voi ansaita urallaan enemmän kuin tietyt monet maisterit ja tohtorit.
Vain taloudellisesta näkökulmasta ajateltuna pitkä kouluttautuminen ei siis aina välttämättä kannata.
Ylen Tilastokeskukselta hankkima poikkeuksellinen data paljastaa, kuinka paljon eri tutkinnon suorittaneet ansaitsevat työurillaan rahaa.
Data näyttää jopa sen, kuinka paljon kokemus nostaa palkkaa eri tutkinnoissa – ja kuinka kokemuksella ei joskus ole juurikaan väliä.
Palkkakone on jaettu kahteen osaan. Ensimmäiseksi voit tutkia sinua kiinnostavan tutkinnon kuukausipalkkoja työkokemuksen mukaan. Voit myös valita, käytätkö tuloja ennen verotusta vai sen jälkeen ja keski- vai mediaanipalkkaa.
Ota huomioon, ettei kone huomioi eri alojen työttömyysriskiä. Kone antaa myös linkin Opintopolkuun, mikäli tutkintoa vastaavaa koulutusta voi hakea opiskelemaan.
Seuraavaksi voit vertailla, paljonko eri koulutuksilla ehtii ansaita työuransa aikana. Valitse kaksi tutkintoa, ja kone piirtää sinulle kuvion, jossa vertailu on helppoa. Näet esimerkiksi, ehtiikö automyyjä tienata enemmän kuin hallintotieteiden maisteri.
Havainnollistamme nyt erilaisilla skenaarioilla, kuinka ja millä aloilla matalammin koulutettu voi ansaita työuransa aikana enemmän kuin pidemmälle opiskellut. Toisaalta yksi skenaarioista näyttää, miten korkeakoulutetun palkka voi peitota alemman koulutustason palkan helposti.
Esimerkeissä ei oteta huomioon opiskeluvaiheessa saatuja tukia tai mahdollisia töitä ennen pysyvämpää työelämään siirtymistä.
Kuukausipalkat ovat tutkintokohtaisia keskiarvoja. Eläköitymisikä on valittu tänä vuonna 18 vuotta täyttävien alimman eläkeiän mukaan, joka on noin 69 vuotta.
Ota huomioon, että tällä hetkellä suoritettavissa olevat tarkat tutkinnot voivat olla hieman erilaisia. Tutkintoja uudistetaan ja samalla niiden sisällöt ja nimet voivat muuttua. Esimerkiksi erillisen paperiteollisuuden ammattitutkinnon sijaan alaa voi hakea opiskelemaan prosessiteollisuuden ammattitutkintoon.
1. Paperiteollisuuden työntekijä vs. arkeologi
Paperiteollisuuden työntekijä valmistuu 22-vuotiaana paperiteollisuuden ammattitutkinnolla. Hän kävi ennen ammattitutkintoa heti peruskoulun jälkeen alan perustutkinnon. Työntekijä tekee töitä eri tehtaissa kunnes jää eläkkeelle. Työura kestää 47 vuotta.
Arkeologi aloittaa opiskelut Oulun yliopistossa heti lukion jälkeen 19-vuotiaana. Hän valmistuu 25-vuotiaana filosofian maisteriksi arkeologiasta. Opinnot venyvät vuoden, koska hän on Roomassa vuoden vaihdossa.
Valmistuttuaan arkeologi tekee työuransa museoilla ja jää eläkkeelle 44 vuoden uran jälkeen.
2. Kaivostyöntekijä vs. tradenomi
Kaivosalan työntekijä menee heti peruskoulun jälkeen opiskelemaan kaivosalan perustutkintoa. Hän valmistuu siitä 18-vuotiaana ja työskentelee kaivoksella kaksi vuotta. Kahden vuoden työntekoa ei oteta huomioon laskelmissa.
Työvuosien jälkeen kaivostyöntekijä päättää opiskella kaivosalan ammattitutkinnon. Opinnot venyvät hieman ja hän valmistuu 22-vuotiaana. Työura kestää 47 vuotta.
Tradenomi aloittaa opinnot 19-vuotiaana. Ennen opiskeluja hän piti välivuoden. Tradenomi opiskelee taloutta, hallintoa ja markkinointia Vaasan ammattikorkeakoulussa.
Opintoihin menee yhteensä neljä vuotta. Opinnot venyvät tradenomin nauttiessa opiskelijaelämästä. Lopulta hän valmistuu tradenomiksi 23-vuotiaana ja tekee töitä yhteensä 46 vuotta.
3. Talonrakentaja vs. luokanopettaja
Talonrakentaja valmistuu ensin rakennusalan perustutkinnolla 18-vuotiaana ja jatkaa opintoja vielä vuodella talonrakentajan ammattitutkinnolla. Hän on vuoden työttömänä, joten työura alkaa 20-vuotiaana ja kestää 49 vuotta.
Luokanopettaja aloittaa yliopisto-opinnot Jyväskylän yliopistossa 20-vuotiaana. Kandidaattivaiheen jälkeen hän lähtee vuodeksi vaihtoon Barcelonaan.
Kasvatustieteiden maisteriksi eli luokanopettajaksi hän valmistuu 25-vuotiaana ja työskentelee eri peruskouluissa Keski-Suomessa eläkkeeseen asti. Työura kestää 44 vuotta.
4. Sairaanhoitaja vs. lääkäri
Yli kymmenen vuotta pidemmälläkin työuralla sairaanhoitaja ansaitsee huomattavasti vähemmän kuin lääkäri.
Sairaanhoitaja siirtyy opiskelemaan Tampereen ammattikorkeakouluun suoraan lukiosta. Hän valmistuu sairaanhoitajaksi kolmen ja puolen vuoden jälkeen 22-vuotiaana ja tekee töitä yksityisellä ja julkisella puolella. Työura kestää 47 vuotta.
Esimerkin lääkäri sen sijaan on alun perin valmistunut toiseen ammattiin, mutta haluaa muutosta tehtyään alan töitä vuoden. Hän jättäytyy pois töistä, korottaa arvosanojaan vuoden verran ja pääsee 26-vuotiaana Itä-Suomen yliopiston lääketieteelliseen.
Lääkäri valmistuu lääketieteen lisensiaatiksi 33-vuotiaana. Hän työskentelee lääkärinä eri puolilla Suomea ja hänen työuransa pituudeksi jää 36 vuotta. Silti tienestit ovat hulppeat verrattuna sairaanhoitajaan.
Katso myös toimittaja Antti Kurran video palkkakoneesta:
Korjattu 21.2. kello 11.28: Jutun lopussa olevissa animaatioissa luki, että työuran ansiot olisivat kuvassa nettona. Ne ovat bruttona.
Korjattu 22.2. kello 9.01: Jutussa ja koneessa oli käytetty muutamissa kohdin bruttotuloille rinnakkaisena ilmaisuna ”verottomia tuloja”, mikä johti harhaan. Muutettu ilmaisuja muotoihin ”ennen veroja”, ”verojen jälkeen”, ”ennen verotusta” ja ”verotuksen jälkeen”.
Oikaisu 26.2. kello 16.12: Koneessa käytetty data sisältää Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoissa käytetyn kokonaisansiokäsitteen lisäksi myös vuoden keskimääräiset kertaluonteiset palkkaerät, joita ovat lomaraha, kertaerä, palvelusvuosikorvaus ja tulospalkkio. Aiemmin kerrottiin, että datassa kuukausipalkka ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä.
Tutkintotasoja ja koko maata koskevat keskitulot ja mediaanit ottivat aiemmin huomioon pelkät kokonaisansiot, kun nyt päivityksen jälkeen niihin on huomioitu edellä luetellut kertaluontoiset palkkaerät.
Kun kone teki laskelman työura-ansioista tietyllä tutkinnolla, se laski vuosipalkan lomarahakertoimella 12,5. Koska kuukausipalkka sisälsi jo lomarahan, lomaraha tuli huomioitua epähuomiossa kahteen kertaan. Nyt asia on korjattu, ja työurien kokonaisansiot laskivat hieman kautta linjan. Samalla korkeapalkkaisten tutkintojen työura-ansiot laskivat enemmän. Grafiikkavertailut kahden eri tutkinnon välillä on nyt myös korjattu.
Tutkintokohtaiset kuukausiansiot eivät muutu näiden muutosten myötä. Itse kone on edelleen käyttökelpoinen.