Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Yrittäminen palkitaan, koulutus vie parempiin asemiin ja tuo hyvän elintason. Lopulta työntekijällä on varaa ostaa omistusasunto. Rahaa tulee ja sitä jää säästöönkin. Näin Juha Siltala määrittelee keskiluokkaa kirjassaan Keskiluokan nousu, lasku ja pelot.
Keskiluokkaiseksi ja keskituloiseksi pääsy ei kuitenkaan aina vaadi korkeakoulututkintoa.
Ylen tuore, harvinaista dataa sisältävä palkkakone osoittaa, että pelkän taloudellisen hyödyn maksimoinnin kannalta pitkä korkeakoulututkinto ei aina ole paras vaihtoehto. Isossa kuvassa koulutus vie silti paremmille tuloille, kuten keskiluokkainen ajatus kuuluu.
Korkeakoulutus on yksilön kannalta hyvä sijoitus sekä työllistymisen, palkkatason että palkkakehityksen kannalta, muistuttaa Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta.
Hän sanoo, että viime vuosina korkeakoulutettujen palkat ovat olleet karkaamassa muilta. Tämä koskee etenkin aloja, joilla osaamisesta on pulaa, eli matemaattis-luonnontieteellisiä aloja ja insinööritieteitä.
Lisäksi iso ero tulee siinä, että korkeakoulutus tuo todennäköisemmin työpaikan kuin alempi koulutus, Maliranta muistuttaa.
– Tulkinta on ollut, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneita on liikaa. Eli koulutus kannattaa.
Opetusministeriön Aleksi Kalenius on perehtynyt koulutukseen liittyviin tulotilastoihin. Hän viittaa tutkimukseen ja sanoo, että peruskoulun käyneen ja toisen asteen opinnot käyneen erot tuloissa eivät Suomessa ole isoja, vain noin 30 000 euroa koko uralla.
Ero tulee siitä, että koulut käynyt saa paremmin töitä – ja tämä ero työllistymisessä on merkittävä.
Korkeakoulutuksen tuoma palkkahyöty on Suomessa Pohjoismaiden korkein, Kalenius sanoo.
Kalenius kirjoittaakin vuoden 2023 sivistyskatsauksessa, että koulutuksen taloudellinen tuotto on säilynyt hyvänä ja korkeampi koulutus on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen ja palkkatasoon.
Tutkimus taas sanoo, että yliopistokoulutus lisää miesten käytettävissä olevia elinkaarituloja noin 550 000 ja naisten tuloja noin 400 000 eurolla toisen asteen ammatilliseen koulutukseen verrattuna. Siis keskimäärin.
Yksittäisissä tapauksissa erot voivat kuitenkin olla pieniä. Korkeakoulutettuja on moneen lähtöön, eivätkä kaikkien korkeakoulututkintojen suorittajista työnantajatkaan kilpaile.
Yksilölle koulutuksen kannattavuuden keskeinen mittari ovat yleensä odotetut tulot, joihin vaikuttaa sekä työllisyys että palkka töissä.
Eli jos yksinkertaistetaan: kallispalkkaiseen ammattinimikkeeseen kouluttautuminen ei auta, jos alan töitä ei ole tarjolla, vaan joutuu työttömäksi tai muihin hommiin, joissa palkka on pienempi kuin mitä koulutus ”lupaa”.
Ylen palkkakoneesta voi ottaa karkeana esimerkkeinä talonrakennusalan ammattitutkinnon suorittaneen ja luokanopettajan eli kasvatustieteen maisterin.
Kun rakentaja ja maisteri aloittavat työnsä, palkkaero on pieni. Koko työuralla kertyvien ansioiden kanssa on sama juttu.
Talonrakentaja menee peruskoulun jälkeen ammatilliseen kouluun ja valmistuu sieltä töihin ensiksi perustutkinnolla ja sitten ammattitutkinnolla. Maisteri menee kolmeksi vuodeksi lukioon ja opiskelee vielä viitisen vuotta yliopistossa päälle.
Karkeasti sanoen rakentaja on ehtinyt ansaita viisi vuotta hyvää liksaa, kun maisteri hakee vasta töitä.
Ero näkyy uran ansioissa niin, että vaikka maisterien keskipalkka on suurempi, keskimäärin molemmat koulutukset tuovat vajaan 2,3 miljoonan euron kokonaisansiot työuralla. Siispä korkeakoulututkinto saattaa tuottaa jopa huonommin kuin ammattitutkinto.
Kuva on karrikoitu ja vasta-argumenttejakin löytyy. Kuten sanottua, korkeakoulutetun on helpompaa saada töitä. Usein ammattitutkinto suoritetaan myös myöhemmin työuralla.
Koulutuksella on muitakin merkityksiä kuin ihmisen palkka, kuten työn mielekkyys, elämänsisältö tai sen sellainen, mutta ei mennä tässä siihen, vaan tarkastellaan kansantaloutta.
Opetusministeriön Aleksi Kalenius sanoo, että liki kaikki talouden ja suomalaisen yhteiskunnan loikat eteenpäin ovat liittyneet siihen, että koko väestön koulutustaso on noussut.
Sama pätee päinvastoin.
Kalenius sanoo, että nyt kansainvälisessä vertailussa suomalaisten koulutustaso on laskenut kehittyneiden maiden keskitasolle ja työikäisen väestön koulutustason nousu on hidastumassa.
Siinä missä Suomi oli vielä vuonna 1990 OECD-maiden ykkönen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa 25–34-vuotiaista, olemme nyt Chilen ja Turkin välissä sijalla 29.
Siksi katse kääntyy hallitukseen. Jos tulevasta ja taloudesta ollaan huolissaan, nykyistä isompi osa suomalaisista pitäisi saada korkeakouluun opiskelemaan.
Koulutustasoa nostavilla toimilla voisi olla huomattava suomalaisten inhimillistä pääomaa nostava ja huoltosuhdetta parantava vaikutus, Kalenius muistuttaa.
Katso myös toimittaja Antti Kurran video palkkakoneesta:
Korjattu kello 11.34: Jutussa olevaa animaatioesimerkkiä talonrakentajasta ja luokanopettajasta korjattu. Kuvio näyttää työuran bruttotulot, ei nettotulot.
Oikaisu 26.2. kello 16.28: Koneessa käytetty data sisältää Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoissa käytetyn kokonaisansiokäsitteen lisäksi myös vuoden keskimääräiset kertaluonteiset palkkaerät, joita ovat lomaraha, kertaerä, palvelusvuosikorvaus ja tulospalkkio. Aiemmin kerrottiin, että datassa kuukausipalkka ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä.
Tutkintotasoja ja koko maata koskevat keskitulot ja mediaanit ottivat aiemmin huomioon pelkät kokonaisansiot, kun nyt päivityksen jälkeen niihin on huomioitu edellä luetellut kertaluontoiset palkkaerät.
Kun kone teki laskelman työura-ansioista tietyllä tutkinnolla, se laski vuosipalkan lomarahakertoimella 12,5. Koska kuukausipalkka sisälsi jo lomarahan, lomaraha tuli huomioitua epähuomiossa kahteen kertaan. Nyt asia on korjattu, ja työurien kokonaisansiot laskivat hieman kautta linjan. Samalla korkeapalkkaisten tutkintojen työura-ansiot laskivat enemmän. Grafiikkavertailu kahden eri tutkinnon välillä on nyt myös korjattu. Molempien työuran kokonaisansiot laskivat pyöristettynä noin 2,4 miljoonasta eurosta noin 2,3 miljoonaan euroon.
Myös grafiikkaa eri tutkintoasteiden keskiansioista korjattiin niin, että ne sisältävät nämä kertaluonteiset palkkaerät.
Tutkintokohtaiset kuukausiansiot eivät muutu näiden muutosten myötä. Itse kone on edelleen käyttökelpoinen.