Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Nuoret lääkärit hakeutuvat valmistumisensa jälkeen usein töihin julkiselle puolelle, kertoo Nuorten lääkärien yhdistyksen puheenjohtaja Riku Metsälä.
– Isoa osaa lääkäreistä kiinnostaa uran alkuvaiheessa ammatillinen kehittyminen, ja valtaosa koulutusta tarjoavista työyksiköistä on julkisen työnantajan paikkoja. Koulutusta voi saada myös yksityisellä puolella.
Vaikka keikkalääkärin töihin koulutukset eivät lähtökohtaisesti kuulu, silti Metsälän mukaan vastavalmistuneiden lääkärien kiinnostus myös keikkatöihin on kasvanut ja keikkailun aloittaminen on aikaistunut.
– Keikkailussa houkuttelee raha ja työn joustavuus. Usein nämä kannustimet toimivat paremmin yksityisellä puolella ja keikkailussa, Metsälä kertoo.
Erot voivat olla selviä
Keikkalääkärien suuret palkkiot nousivat syyskuun lopussa suureksi puheenaiheeksi.
Esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialue maksaa Mehiläiselle kolmen silmälääkärin työpanoksesta 315 000 euroa kuussa. Keikkalääkärien palkkiot voivat olla virkalääkäreiden palkkioita jopa tuhansia euroja suurempia.
Keikkailun ja virkatyön välillä on kuitenkin eroja, jotka voivat toimia ratkaisevina tekijöinä työmuodon valitsemisessa.
Oskari Lehtonen, 26, aloitti työt syyskuun alussa Nokian terveysasemalla eli julkisella puolella.
– Oli selvää, että aloitan työt valmistumisen jälkeen terveysasemalla hyvinvointialueen palkkalistoilla. En edes ajatellut muuta.
Lehtosen mielestä terveyskeskuslääkärin työssä parasta on vaihtelevuus.
– Työ on monipuolista, yksikään päivä ei ole samanlainen. Potilaita on aivan laidasta laitaan. Huonoja puolia työstä en ole vielä huomannut.
Lehtonen kertoo, että hänen opiskelukaverinsa ovat päätyneet töihin pääosin suoraan hyvinvointialueiden palkkalistoille.
Työyhteisö houkuttimena julkisella puolella
Lehtoselle hyvä työyhteisö ja yhteishenki ovat työssä rahaa tärkeämpiä.
– En ole kokenut keikkailua hirvittävän houkuttelevaksi, ainakaan toistaiseksi. Enemmän pidän arvossa sitä, että on vakituinen virkasuhde, opin talon tavat ja saan työyhteisön sekä luon hyvän hoitosuhteen potilaisiin – se on tärkeää hoidon jatkuvuuden kannalta.
Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtajan Sally Leskisen mielestä tiimityö ja yhteistyö ovat suuria vahvuuksia julkisella puolella.
– Yksityisellä puolella työnkuva voi usein olla myös liian vaihteleva, sirpaleinen tai yksilölliseen suoriutumiseen painottuva.
Raha ja etenkin joustavuus houkuttelevat keikkailuun
Metsälän mukaan keikkalääkärinä voi tehdä joustavampaa työviikkoa kuin keskimäärin julkisella työnantajalla. Jos perhe asuu toisella paikkakunnalla kuin missä itse työskentelee, on kätevää tehdä viikon työtunnit lyhyemmässä ajassa ja lähteä perheen luo loppuviikoksi.
Metsälä uskoo, että julkinen puoli houkuttelisi lääkäreitä enemmän, jos siellä pystyisi työskentelemään nykyistä helpommin osa-aikaisesti, esimerkiksi 80-prosenttisella työajalla.
– Työpaikan valinnassa joustavuus on noussut merkittävään rooliin. Pidän sitä erityisenä korjauskohteena julkisella puolella, että siellä nähtäisiin sen arvo, että työntekijä on tuottavampi, kun hän jaksaa ja voi paremmin.
Terveyskeskuslääkäri Oskari Lehtosella mukaan myös julkiselta puolelta löytyy joustavuutta.
– Tiedän useita, jotka tekevät 80-prosenttista työaikaa tai esimerkiksi kolmipäiväistä työviikkoa 12 tunnin työpäivillä. Toki yksityisellä liikutaan eri sfääreissä joustavuudessa, kun siellä pystyy käytännössä suunnittelemaan oman aikataulunsa täysin itse.
Voit keskustella aiheesta 13. lokakuuta kello 23.00 asti.