Terveyskeskusten lääkärivaje on kasvanut verrattuna edeltävään vuoteen, kertoo Lääkäriliiton tuore tutkimus. Tutkimuspäivänä lokakuussa yhteensä 325 lääkärin tehtävään ei oltu saatu tekijää.
Nuorten lääkärien yhdistyksen puheenjohtaja Riku Metsälä sanoo, että monet lääkärit tietävät jo opiskeluaikoina, että terveyskeskuksissa voi olla haastavaa työskennellä.
Metsälän mukaan perehdytystä ei käytännössä ole joissain terveyskeskuksissa ollenkaan. Yhdistyksen tekemä koulutuspaikkakysely kertoi, että 20 prosenttia koki perehdytyksen riittämättömänä.
– Lääkäri joutuu aloittamaan ihan kylmiltään niin tietojärjestelmien kuin paikallisten käytäntöjen osalta.
Nuoret lääkärit haluavat töihin paikkaan, jossa perehdytys on hoidettu kunnolla.
– Luonnollinen tärkeä asia on myös työn joustavuus. Jos se on mahdollista eli tehdä esimerkiksi neuvolatyötä tai keskittyä johonkin potilasryhmään.
Nuorille lääkäreille tärkeää on myös se, että mahdollistetaan lomailu tai pitkän viikonlopun toteutuminen joskus. Se on hankalaa, jos työvoimatilanne on heikko.
– Kun on kuusi vuotta takana opintoja ja on ollut joka kesä töissä, niin kyllä edes muutaman viikon loma on varmasti tarpeen. Jos tällaisissa asioissa ollaan jäykkiä, niin se haastaa sitä, että työpaikkaa ei välttämättä halua ottaa vastaan tai siitä lähtee, jos näissä ei yhteisymmärrystä löydetä.
Metsälä sanoo, että terveyskeskuksissa on näitä haasteita, mutta se on hyvin paikkakohtaista.
Hänen mukaansa tärkeää terveyskeskusten vetovoiman lisäämiseksi olisi se, että työsuhteet olisivat myös hieman pidempiä, että töihin pystyisi sitoutumaan pidemmiksi ajoiksi ja että olisi sellainen työyhteisö, jossa viihtyisi pidempään.
Myös nuoria lääkäreitä kouluttavien lääkärien hyvinvoinnista täytyisi pitää huolta.
– Tärkeä näkökulma on se, että kouluttajalääkärit voisivat hyvin ja jotta he voisivat kouluttaa ja opettaa, niin sitten myös se nuorempi lääkäripolvi viihtyy. Se ei tapahdu sormia napsauttamalla.
Koulutuksen tasoa pitäisi nostaa
Koulutusmäärien lisäys ei Metsälän mukaan yksin riitä. Nuorten lääkärien yhdistys on ollut jo pitkään sitä mieltä, että koulutuksen resurssia pitäisi nostaa eli koulutuksen taso pitäisi olla riittävän hyvä.
– Esimerkiksi ryhmäkoot ovat liian isoja ja tiloja ei aina ole. Entistä suurempi osa opista pitää hakea työelämässä.
Jos koulutuksen taso kärsii, koulutusvastuu valuu herkästi palvelujärjestelmän eli terveyskeskusten harteille. Sitä kautta koulutuslääkärit terveyskeskuksissa kuormittuvat entisestään.
Monelle nuorelle lääkärille terveyskeskus on valmistumisen jälkeen ensimmäinen työpaikka. Myös ensikosketus työelämään on jo erilaista kuin opiskeluaikoina.
Viime aikojen päivystysten ruuhkat näkyvät terveyskeskuksissa. Kun hoitajien vaihtuvuus on suurta, myös työyhteisö vaihtuu.
– Jos työpaikan pysyvyys on vakaampaa, niin se on mukavampi työyhteisö myös nuorelle lääkärille.
Pohjois-Karjalassa eniten lääkäripulaa terveyskeskuksissa
Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan pahin lääkäripula sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna oli Pohjois-Karjalassa. Siellä vaje oli yli 35 prosenttia.
Riku Metsälän mukaan yksi selittävä tekijä on se, että Pohjois-Karjalassa on hyvin sairas väestö. Se tarkoittaa sitä, että yksittäinen lääkärikäynti voi olla huomattavasti vaativampi kuin jossain muualla Suomessa.
– Tämä täytyisi huomata jo ajanvarauksessa, että onko yksittäiset potilasajat riittävän pitkiä. Ehditäänkö siinä ottamaan kantaa. Varmasti joissain paikoissa tämä on hyvin huomioitu.
Metsälä korostaa, että sairastavuus ei ole kuitenkaan pelkästään Pohjois-Karjalan ongelma.
Pohjois-Karjalassa myöskään maantiedettä ei voi väistää eli vetovoima ei ole hyvää.
– Pidän ymmärrettävänä, että sinne ei tule lähdettyä, jos oma elämä ja perhe on jonkun toisen kaupungin alueella. Kaupungin, alueen vetovoimatekijöitä pitäisi pystyä kehittämään. Jos katsotaan esimerkiksi Lappia, niin siellä vetovoima on huomattavasti parempi. Lapissa on panostettu koulutukseen. Siellä myös laskettelukeskukset mahdollistavat vapaa-ajan viettoa eri tavalla.
Voit keskustella aiheesta 27.1. kello 23:een saakka.