Ostarin siipi paloi tuhopoltossa, nyt karu hiekkapelto puskee nuorta pajua – asukkaat pelkäävät koko kaupunginosan rappioituvan

Lahdessa palaneen ostarin tontille on ollut yllättävän vaikeaa saada uutta toimintaa. Asukkaiden ideoita on kuultu, mutta tontti rehottaa silti kuudetta vuotta hoitamattomana.

Lahden Mukkulan ostoskeskus.
Mukkulan ostari on perinteisen 1960-luvulla rakennetun lähiön keskus. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle
  • Marjo Pirilä

Keskellä Lahden Mukkulan ostoskeskusta on sorakenttä, jossa rehottaa villiintynyt luonto. Sieltä täältä pilkottaa roskia ja lasinsiruja.

Kentän reunassa on sorakasa muistona paikalla sijainneesta ostoskeskuksen kiinteistöstä. Kiinteistö paloi tuhopolton seurauksena viisi vuotta sitten.

Asukkaat ovat pitkään toivoneet jotain palaneen ostarin tilalle, kahvilaa, skeittipuistoa tai edes pieniä istutuksia. Toistaiseksi mitään ei ole tullut.

Asukkaiden toiveita on kuitenkin kartoitettu ja kuultu. Mukkula oli mukana viime vuonna päättyneessä ympäristöministeriön lähiöohjelmassa.

Lähiöohjelmassa tuli esille, että palaneen ostarin tontti on omiaan luomaan negatiivia mielikuvia Mukkulasta. Vaikka vieressä on vireä ostoskeskus, joka selvisi palosta, villiintynyt tontti on kuin symboli rappioituvalle kaupunginosalle.

– Ehkä se kertoo hoitamatta jättämisestä ja siitä, että ympäristöön ei kiinnitetä huomiota, kertoo yliopettaja Eeva Aarrevaara LAB-ammattikorkeakoulusta.

Ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto olivat mukana valtion rahoittamassa kolmivuotisessa lähiöohjelmassa. Nyt on tieteellisin ja taiteellisin menetelmin tutkittu, mitä asukkaat haluavat ostarin tontille.

Palaneen kiinteistön tontti on kuitenkin pysynyt ennallaan. Kun hallitus vaihtui, uutta lähiöohjelmaa ei tullut.

Mukkulan palanut ostoskeskus savuaa aamulla ja paloautot ovat vieressä.
Osa Mukkulan ostoskeskusta paloi syyskuussa 2018. Kuva: Petri Niemi / Yle

Korjausvelka ja kiinteistöjen rapistuminen uhkaavat lähiöitä

Lahden asuntoasiainpäällikkö Helene Vannisen mukaan kolme vuotta on liian lyhyt aika pitkäjänteiseen kaupunkisuunnitteluun. Kaupungilla on kuitenkin käytössään lähiöohjelman keräämät tiedot ja tietoa hyödynnetään tarpeen mukaan.

Vannisen mukaan ohjelma osoitti, että lähiöiden kehittämiselle on tarve. Kaupunkien pitää tunnistaa kehityskulut, jotka voivat johtaa kurjistumisen kierteeseen, joka alkaa näkyä vasta vuosien päästä.

Vanninen toivoisi valtiolta rahallista tukea siihen, etteivät asuinalueiden kiinteistöt pääse kurjistumaan korjausvelan ja taloyhtiöiden lainansaantiehtojen seurauksena.

– Ikävät kehityskulut pitää pystyä tunnistamaan ja niistä puhumaan leimaamatta asuinaluetta.

Ilmakuva Lahden Mukkulan kaupunginosasta.
Mukkulan kaupunginosassa asuu vajaat 8 000 asukasta. Rakentamisessa käytettiin 1960-luvulla esimerkkinä Espoon Tapiolan puutarhakaupunginosaa. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Lahti on solminut valtion kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen. Vannisen mukaan MAL-rahoitus keskittyy etenkin uudisrakentamiseen, mutta Lahdella olisi tarve pikemminkin olemassa olevan rakennuskannan kehittämiseen. Vannisen mielestä osa MAL-rahoituksesta voisi tukea lähiöiden kehittämistä.

Vaikka lähiöohjelma päättyikin, kaupunki ei ole jättänyt Mukkulaan oman onnensa nojaan, vaan tulevien vuosien suunnitelmissa on monitoimitalo nykyisen parakkikoulun tilalle. Vanninen kuitenkin myöntää, että palaneen ostarin tontti on raju näky, ja ymmärrettävästi herättää huolta kaupunginosan tulevaisuudesta.

Vannisen mielestä tontilla voisi olla jotain väliaikaista toimintaa.

– Niittykin olisi parempi vaihtoehto kuin nykyinen hiekkakenttä, sanoo Vanninen.

Kaupungin rahat tiukassa

Lahden asuntoasiainpäällikkö Helene Vanninen vinkkaa, että osallistava budjetointi voisi olla pikakaista asukkaille oman asuinalueen viihtyvyyden parantamiseen. Budjettiin voi ehdottaa ideoitaan, ja jos niitä äänestetään runsaasti, ne toteutuvat.

Lahden pohjoisen alueen kumppanuuspöydän varapuheenjohtaja Sara Etola muistuttaa, että parhaat ideat tulevat asukkailta itseltään.

– Asukkaita pitäisi saada enemmän mukaan kehittämään eikä pelkästään niin, että kysytään, mitä he haluavat. Kun asukkaat ovat itse mukana, tupataan pitämään ympäristöstä enemmän huolta ja ylläpidetään viihtyisyyttä.

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Rami Lehto ja alueellisen kumppanuuspöydän varapuheenjohtaja Sara Etola keskustelevat Mukkulan ostarin tyhjällä tontilla.
Perussuomalaisten valtuutettu Rami Lehto ja asukasaktiivi Sara Etola seisovat palaneen ostarin paikalla. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Mukkulassa asuva valtuuston 2. varapuheenjohtaja Rami Lehto (ps.) kehottaa myös asukkaita aktiivisuuteen, vaikka myöntääkin, ettei kaupungilla ole rahaa joka toiveen toteuttamiseen.

– Kaupunki investoi Mukkulan monitoimitaloon 40 miljoonaa euroa tulevaisuudessa. Sen lisäksi uusimme valaistusta ja parannamme viheralueita, etteivät paikat ole rempallaan.

Lehto toivoisi valtiolta uutta lähiöohjelmaa. Kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama hallitus ei ole sellaista kuitenkaan tekemässä.

– Tiedämme, miten valtion talous menee, ja nyt yritetään säästää. Kyllä se jää kuntien kontolle, sanoo Lehto.

Toivon kipinä ensi kesänä

Lab-ammattikorkeakoulun yliopettaja Eeva Aarrevaara lupaa, ettei Mukkulan ostari jää vain asukkaiden aktiivisuuden varaan. Ammattikorkeakoulu on virittelemässä uutta Pilot Green -nimistä hanketta, jossa yhtenä kohteena olisi Mukkulan kovan onnen ostari.

– Olemme Lahden kaupungin kanssa valinneet ostarin kokeilukentäksi, jossa ensi kesänä teemme kokeiluja, jotka liittyvät oleskeluun ja viherympäristön parantamiseen, lupaa Aarrevaara.

Miten palaneen ostarin tontin saisi jälleen eloon?
Lahden kaupunginvaltuuston 2.varapuheenjohtaja Rami Lehto (ps.) ja pohjoisen kumppanuuspöydän varapuheenjohtaja Sara Etola visioivat toimintaa Mukkulan palaneen ostarin tilalle. Marjo Pirilä haastattelee.