Yhä useampi ei voi hyvin töissä, mutta Christa Aarnio-Haavistolla, 30, on toisin – ”Tämä on vain niin ihanaa”

Työterveyslaitoksen tuoreimmat tutkimustulokset kertovat, että työhyvinvointi ei ole parantunut millään käytetyistä mittareista. Työhyvinvointi heikentyi erityisesti naisilla ja matalammin koulutetuilla.

Erityisesti nuoret työntekijät tarvitsevat tukea, sillä jos kuormitusta on liikaa jo nuorena, se on riski jaksamiselle. Christa Aarnio-Haaviston työhyvinvoinnin takaavat hyvä porukka ja riittävän haastava työ.
  • Sari Möller

Vaasalainen Christa Aarnio-Haavisto, 30, viihtyy työssään ravintolassa.

– Tämä on vain niin ihanaa! Kai meitä pöhlöjä vielä löytyy, jotka tykkää käydä töissä, virnistää Aarnio-Haavisto.

Se ei ole tavatonta, mutta yhä harvinaisempaa. Suomalaisten työhyvinvointi on tutkimuksen mukaan heikentynyt pian neljän vuoden ajan.

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen tuoreimmat tulokset julkistettiin syyskuussa. Yli 3 600 vastaajaa kertoi kokemuksensa työn imusta, työssä tylsistymisestä, työuupumuksesta, työtyytyväisyydestä ja työkyvystä.

Mikään ei ole mennyt parempaan suuntaan.

– Olisihan sitä toivonut, että käyrät kääntyisivät ja olisi päästy edes siihen, missä oltiin ennen koronaa, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitokselta.

nainen kaataa olutta hanasta ravintolassa
Aarnio-Haavisto aloitti ravintola-alalla dj:nä 18-vuotiaana. Hän on tehnyt ohessa muitakin töitä, mutta ravintolatyö vei mennessään ja sillä alalla hän on edennyt tehtävästä toiseen. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Nuoret muita yksinäisempiä

Työhyvinvointi on heikentynyt erityisesti naisilla ja matalasti koulutetuilla.

Ikäkään ei auta. Mitä nuorempi työntekijä, sitä vähemmän hän kokee työn imua. Myös yksinäisyys on muita yleisempää alle 36-vuotiailla.

Heillä on lisäksi heikompi kokemus pystyvyydestään, ja heidän on vaikea nähdä työnsä myönteisiä tuloksia. Nuoret kokevat, etteivät saa tarpeeksi haastavia töitä ja siksi opi uutta.

Aarnio-Haavistolla näin ei ole. Hän on hakenut ja saanut haasteita aina. Myös esihenkilö tietää, millainen työntekijä Aarnio-Haavisto on ja osaa sparrata tätä oikein.

– Työ on monipuolista, haastavaa ja vaihtelevaa – aamulla luulee, että tänään tekee sitä ja sitä, ja sitten tuleekin muuta. Se sopii minulle.

Nykyään hän miettii koko ajan myös alaistensa jaksamista. Aarnio-Haavisto kannustaa nuoria muistamaan, että pelätä ei kannata, vaikka kaikkea ei aloittaessaan osaa.

– Kaikkeen oppii! Siitä saa itsevarmuuden, se tulee pikku hiljaa. Ei tarvitse pelätä.

ravintolapäällikkö tekee töitä ravintolassa
Aarnio-Haaviston työ on nykyään paljon myös toimistotyötä, mutta hän haluaa pysyä kärryillä koko työporukan voinnista ja ajoittaa työntuntinsa niin, että tapaa kaikkia edes vähän. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Työolojen kehittämisessä ensisijainen valta ja vastuu on työnantajalla, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen.

Työntekijä ei voi ratkoa rakenteellisia tai organisointiin liittyviä ongelmia tai kantaa vastuuta vaikkapa liian suuresta työmäärästä.

Jokainen voi silti kehittää työtään ja työyhteisöä, kunhan keskittyy siihen, mihin voi vaikuttaa eikä niihin kuormittaviin asioihin, joihin ei voi.

Esimerkiksi näillä kolmella asialla tilannetta voi parantaa, neuvoo erikoistutkija Janne Kaltiainen.

1. Lisää yhteisöllisyyttä

Työpaikalla pitäisi yhdistää koko porukan viisaus ja tieto työstä. Parhaiten oman kokemuksensa tietää yksittäinen työntekijä.

Kulttuurissa, jossa kannustetaan pohtimaan työn kehittämistä, voidaan puhua hankalistakin asioista.

– Kun niiden kanssa ei jäädä yksin, ollaan selkeästi paremmalla puolella.

Jokainen voi edistää yhteisöllisyyttä. Voi ehdottaa yhteistä kahvitaukoa, kysellä kuulumisia ja puhua työkaverin kanssa muustakin kuin työasioista.

Christa Aarnio-Haavistolle suorapuheinen ja avoin työporukka on iso osa työssäviihtymistä. Hektisen työn kestää paremmin, kun kaikki ovat samassa veneessä.

– Yhteenkuuluvuus on tosi isoa. Voi mennä itkemään toiselle, ja se sanoo että ”hei, me hoidetaan tää”. Me nauretaan yhdessä, mutta myös itketään yhdessä.

2. Kohtelu reiluksi

Kohtelu työyhteisössä on hyvin tärkeää. Työntekijä tulkitsee siitä, miten häntä arvostetaan. Päätöksenteolla on iso rooli.

– Kysytäänkö työntekijöiltä heitä koskevista asioista, onko viestintä avointa ja käytännöt johdonmukaisia eivätkä vaihtele työntekijöiden välillä tai päivästä toiseen? kysyy Kaltiainen.

Koska kyse on aina myös tulkinnasta, se voi mennä metsäänkin. Siksi puhuminen on tärkeää.

Työntekijöilläkin on vastuunsa: jokainen voi kohdella toista reilusti, kuunnella ja olla kunnioittava.

Christa Aarnio-Haavisto mukailee työaikaansa niin, että pystyy olemaan paikalla myös illassa edes vähän.

– Ehtii morottaa ja kysyä, miten menee. Yhteys on tosi tärkeää. Jos lähtisin kello 16 kotiin, ei olisi mitään tatsia poppooseen ja tilanne voisi olla hyvin erilainen.

nainen tiskin takana ravintolassa
Christa Aarnio-Haavisto oli korona-aikana pakosta jonkin aikaa muissa hommissa ja odotti vain, milloin pääsee takaisin. Moni jätti palaamatta, mutta Aarnio-Haavistolla on aina ollut suuri palo ravintola-alalle. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

3. Ole kiinnostunut hyvinvoinnistasi

Oma hyvinvointi kannattaa pitää mielessä ja kuormittaviin asioihin tarttua mielellään etukenossa.

– Meillä on usein kyky sinnitellä liiankin pitkään kuormituksen kanssa, esimerkiksi liian suuren työtaakan alla, sanoo Janne Kaltiainen.

Jos työn imu hiipuu, voi miettiä, mikä töissä innostaa ja miten sitä voisi lisätä. Voiko työtä tehdä uusilla tavoilla, joilla voi vaikka oppia uutta tai ainakin käyttää paremmin omaa osaamistaan? Ehdottaa itselleen eri roolia tai uusia projekteja?

Mutta myös työn myönteisiin puoliin kannattaa kiinnittää huomiota. Niitä voidaan käydä läpi töissä yhdessä, mutta itsekin voi vaikka viikon lopuksi listata, mikä kaikki menikään hyvin.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 11. lokakuuta kello 23:een asti.