Portugalissa maastopaloja sammutetaan aggressiivisemmin kuin Suomessa. Lisäksi palojen analysointi on todella laadukasta. Muun muassa nämä havainnot kirjattiin ylös Pelastusopistossa, kun Portugalin maastopaloja sammuttamassa olleet pelastajat kertoivat kokemuksiaan Kuopiossa.
Portugalissa maastopaloja analysoivat erityisosaajat ja tätä kautta saadaan tietoa muun muassa palojen etenemisestä seuraavan 12 tunnin aikana. Aggressiivinen sammutustekniikka puolestaan tarkoittaa, että palon kärki sammutetaan ensimmäisenä.
Portugalissa lentosammuttaminen on yleistä ja sitä pidetään nopeana ja tehokkaana toimintatapana maastopaloissa.
Pelastajat huomasivat myös, että Portugalissa palon leviäminen pyritään pysäyttämään vastatulitekniikalla useammin kuin Suomessa.
– Se on meillä harvinainen tekniikka, eikä meillä ole siihen laajaa osaamista, kertoo Portugalin tiiminsä tilanne- ja turvallisuuspäällikkö Ville Tuovinen.
Käytännössä vastatulitekniikka tarkoittaa sitä, että etenevän palorintaman eteen sytytetään palo. Alkuperäinen tulipalo pysähtyy, kun se kohtaa pelastajien sytyttämän palaneen alueen.
Syyskuussa kaksi viikkoa Portugalissa ollut Tuovinen on Etelä-Savon pelastuslaitoksen Savonlinnan yksikön palomestari. Kaikkiaan paikalla kävi noin 50 alan ammattilaista, jotka kuuluvat Itä-Suomen metsäpalomuodostelmaan.
Muodostelmaan kuuluvat Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon pelastuslaitokset. Matkat koordinoi Pelastusopisto.
Portugalissa maastopalo vaativin kohde, Suomessa rakennuspalo
Portugalissa maastopalojen sammutusta pidetään kaikkein vaativimpana sammutustehtävänä. Tuovinen kertoo, kuinka Suomessa vaarallisimpana tehtävänä pidetään rakennuspalon sammuttamista ja savusukeltamista.
Kymenlaakson pelastuslaitoksen Haminan yksikön asemamestari Toni Salmi kiteyttää kokemuksensa oman työn arvostamiseen ja motivaatioon.
– En väitä, ettei suomalaisilla pelastajilla ole motivaatiota, päinvastoin, mutta kyllä se tuolla vaan korostui, Salmi sanoo.
Portugalissa Salmi toimi ryhmänjohtajana. Hän oli paikalla muun muassa hetkellä, kun maastopalokohdetta sammutti 200 yksikköä, joissa oli noin 700 pelastajaa. Tämän lisäksi sammutustöihin osallistui parikymmentä lentokonetta.
– Valtava määrä kohteessa, joka oli heidän mittakaavassa pieni, mutta meidän mittakaavassa todella iso, Salmi kertoo.
Käytännön työhön liittyen Salmi huomasi, että Portugalissa ajoneuvokalusto sopii maastotehtäviin paremmin kuin Suomen vastaava.
– Se sopii suorastaan täydellisesti maaston muotoihin ja kapeisiin teihin, hän kertoo.
Esille nousi myös varusteisiin liittyviä huomioita.
– Varusteiden osalta mietimme nimenomaan sammutusasua, kypärää, jalkineita ja hanskoja, kestävätkö ne sellaista kuumuutta vai onko niissä jotain kehitettävää, kertoo Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen.