Suuret kaupungit vetävät jälleen ihmisiä puoleensa. Tämä käy ilmi suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP:n tekemästä tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan asukasmäärä kasvoi vuonna 2022 eniten Espoossa, Helsingissä ja Tampereella.
WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström kertoo Ylelle, että koronapandemia vaikutti ihmisten haluun hakeutua eri puolille Suomea.
– Mutta nyt sitten on palattu siihen isoon trendiin, joka on ollut parikymmentä vuotta voimassa.
Pandemian aikaan kehyskunnat houkuttelivat siis ihmisiä enemmän, mutta nyt niiden kasvu on pysähtynyt.
WSP:n tiedotteen mukaan ihmisiä houkuttelevat pääkaupunkiseudulle erityisesti työ- ja kulttuurimahdollisuudet. Tikkanen-Lindström arvioi, ettei muuttoliikkeen suunta vaihdu, ellei tule uutta pandemian kaltaista kriisiä.
Tutkimuksessa mitattiin myös kuntien elinvoimaa. Sitä mittaava indeksi pitää sisällään esimerkiksi työllisyyden ja yritystoiminnan mittareita ja tietoa kuntaan muuttavien ja sieltä poismuuttavien suhteesta. Suomen elinvoimaisin kunta oli jälleen Pirkkala ja toisiksi elinvoimaisin Espoo. Kolmanneksi listauksessa sijoittui Helsinki, joka aiemmin oli listan sijalla 13.
Maahanmuutosta apua kuntien kasvuun
WSP:n tutkimuksen mukaan suurten kaupunkien kasvu on käytännössä seurausta muuttoliikkeestä ulkomailta.
Tutkimuksessa kerrotaan, että vuonna 2022 Suomeen muutti 50 000 ihmistä. Tämä on 37 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021, joka oli vielä pandemiavuosi.
Eniten uusia asukkaita Suomeen muutti Venäjältä.
WSP kertoo, että 2000-luvulla Suomeen on ennen sotaa muuttanut Venäjältä vuosittain 2 400 asukasta. Kuitenkin vuonna 2022 Venäjältä Suomeen muutti 6 000 asukasta. Venäjän jälkeen eniten muuttajia tuli Ruotsista, Intiasta, Virosta ja Filippiineiltä.
Tikkanen-Lindström kertoo WSP:n tiedotteessa kuntien haasteen piilevän siinä, miten ne hallitsevat kasvunsa. Esimerkkeinä hän mainitsee asuntojen riittävyyden kaikille, lapsiperheköyhyyden saamisen kuriin ja ulkomailta Suomeen muuttaneiden integroitumisen yhteiskuntaan. Lisäksi hän toteaa, että ilmapiiri pitäisi pystyä pitämään hyvänä viitaten tällä Ruotsin ongelmiin ja Suomessa käytävään rasismikeskusteluun.
Jengiväkivallan määrä on kasvanut Ruotsissa viime vuosina voimakkaasti. Suomen hallitus taas antoi eduskunnalle tiedonannon rasismin vastaisista toimista kesän hallitusta kriisiyttäneiden tapahtumien jälkeen.
Voit keskustella aiheesta 14.10. kello 23:een saakka.