Osa vanhuksista jää ilman koronalääkitystä jo pelkän iän ja asuinpaikan perusteella. Kyse on Paxlovid-nimisestä lääkkeestä, joka on tällä hetkellä ainoa Suomessa käytössä oleva suunsisäisesti otettava koronalääke.
Esimerkiksi HUS:in alueella on voimassa ohjeistus, ettei Paxlovidia pääsääntöisesti määrätä pysyvästi ympärivuorokautisessa palveluasumisessa tai laitoshoidossa oleville yli 80-vuotiaille potilaille. Samaa ohjeistusta noudatetaan myös muutamalla muulla hyvinvointialueella.
HUS:in infektiosairauksien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan kyse ei ole silti ikärasismista vaan siitä, kuka lääkkeestä hyötyy ja kuka ei.
– Iso osa ympärivuorokautisen palveluasumisen vanhuksista ovat todella huonokuntoisia. Heidän kohdallaan hoitoa on usein muutenkin rajattu, Järvinen sanoo.
Päätökset hoidon rajaamisesta ja kohdentamisesta on Järvisen mukaan tehty yhdessä geriatrien ja muiden yliopistosairaaloiden kanssa.
Esimerkiksi Lapin hyvinvointialueella lääkkeen käyttö nähdään eri tavalla. Pohjoisessa saman lääkkeen käytöstä iäkkäillä on erittäin hyviä kokemuksia.
Infektiotautien ylilääkäri Markku Broaksen mukaan lääke on tehokas nimenomaan riskiryhmäläisillä, joita on suurin osa esimerkiksi ympärivuorokautisen palveluasumisen vanhuksista.
– Palveluasumisessa on monenkuntoisia ja helpointa kaikilla on hoitaa infektio sen alkuvaiheessa. Sillä voidaan myöskin ehkäistä vakavia sydän- ja aivoinfarkteja.
Ei lääkäri voi leikkiä jumalaa tässä asiassa, emmekä voi myötävaikuttaa ihmisten kuolemaan rajaamalla, että joku ei lääkettä saa vain koska on iäkäs tai asuu palvelutalossa.
Markku Broas, infektiolääkäri
Järvisen mukaan Paxlovidin tekee ongelmalliseksi myös se, että sillä on runsaasti yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.
– Ne tekevät sen määräämisestä potilaille haastavaa ja myös työlästä. Se on sitten lääkärin oma arvio, kumpi on isompi riski: lääkkeiden yhteisvaikutus vai lääkkeen pois jättäminen.
Broas ei pidä lääkettä hankalana.
– Lääkkeen sopivuusharkinta ja yhteisvaikutusten pohtiminen on ihan lääkärin perustyötä. Ei se tee tämän lääkkeen käytöstä yhtään sen vaikeampaa.
Hän näkee lääkkeen käyttörajoitukset jopa eettisesti arveluttavina.
– Ei lääkäri voi leikkiä jumalaa tässä asiassa, emmekä voi myötävaikuttaa ihmisten kuolemaan rajaamalla, että joku ei lääkettä saa vain koska on iäkäs tai asuu palvelutalossa. Tuntuu, että ikäihmiset jätetään paikoin hoitamatta, koska ajatellaan, että he kuolevat kuitenkin kohta pois.
Ministeriö toivoo mahdollisimman monen hyötyvän
Paxlovid on ollut käytössä Suomessa kesästä 2022 lähtien. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan se on lääketieteellisissä tutkimuksissa todettu erittäin tehokkaaksi koronan vaikeita tautimuotoja vastaan.
Ministeriö on ohjeistanut hyvinvointialueita, että lääkettä voidaan käyttää kliinisen arvion perusteella kaikille niille potilaille, joiden arvioidaan hyötyvän lääkehoidosta. Tarkempaa tietoa hyvinvointialueiden käytännöistä ministeriöillä ei silti ole.
Sosiaali- ja terveysministerin osastopäällikkö Taneli Puumalaisen mukaan ministeriön toive on, että mahdollisimman moni hyötyisi lääkkeestä.
– Meidän tavoite on ollut hankkia tätä lääkettä, mutta siitä, kenelle sitä määrätään, päättävät lääkärit.
Lapin ja HUS:in lisäksi myös muilla hyvinvointialueilla on poikkeavia ohjeistuksia siitä, kuinka lääkettä käytetään. Esimerkiksi Kuopion yliopistollisen sairaalan infektio- ja sairaalahygieniayksikön ylilääkärin, dosentti Irma Koivulan mukaan lääke on Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueella tarkoitettu kotihoitoon, mikä rajaa jo valmiiksi laitoksessa olevat Paxlovid-hoidon ulkopuolelle.
Linja on täysin erilainen kuin vaikkapa Pohjanmaan hyvinvointialueella. Pohjanmaan hyvinvointialueen infektioylilääkäri Silvia Grönroos-Padan mukaan suurin osa Paxlovidin lääkemääräyksistä on kirjoitettu juurikin osastohoidossa oleville potilaille.
Lääke tehoaa hyvin, mutta sitä on käytetty vähän
Paxlovid-lääkettä tilattiin alun perin Suomeen 15 000 annosta. Tilauksen teki sosiaali- ja terveysministeriö, joka jakoi lääkkeet edelleen hyvinvointialueille.
Silvia Grönroos-Padan mukaan ongelmana on, että lääkettä on ollut vaikea saada aloitettua siitä eniten hyötyville, eli heille, joilla on aivan tuoreet Covid-19-oireet ja jotka kuuluvat riskiryhmään.
– Testeissä käymisen väheneminen on johtanut siihen, että suuri osa ei tiedä sairastavansa juuri Covidia. Kun potilaat tulevat hoitoon, oireet ovat kehittyneet voimakkaiksi ja kestäneet yleensä jo useita päiviä, jolloin Paxlovid-lääkkeestä ei ole enää hyötyä.
Ne, jotka ovat lääkettä saaneet, ovat Grönroos-Padan mukaan hyötyneet siitä.
– Vaikeita taudinkuvia en muista juuri kehittyneen heille, jotka ovat saaneet lääkettä muutaman päivän sisään oireiden alusta.
Lääkkeet vanhenevat tulevan talven aikana
Paxlovid ei ole halpa lääke. Viiden päivän lääkekuuri maksaa noin 500 euroa, mutta potilaalle se on Suomessa maksuton.
Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan Paxlovid-kuureja oli käyttämättä hyvinvointialueilla vielä lokakuun alussa noin kolmannes. Lääkkeiden käyttöaika umpeutuu talven 2023-2024 aikana. Jos nyt jäljellä olevat kuurit jäävät käyttämättä, se tarkoittaa rahallisesti noin 2,5 miljoonan euron hävikkiä.
Kun ministeriön tilaama 15 000 kuurin erä on käytetty tai se vanhenee, on lääkkeen tilaus jatkossa hyvinvointialueiden itsensä vastuulla. Valtio ei hankintoihin jatkossa enää osallistu.
HUS:in Asko Järvisen mukaan lääkehankintoihin liittyy aina myös pohdintaa kokonaisresursseista.
– Kaikilla alueilla joudutaan varmasti pohtimaan tarkasti, mihin rahoja käytetään ja miten paljon mitäkin lääkettä tilataan. Ei koronaviruksen aiheuttama tauti minnekään katoa, mutta onneksi lääkkeen kohderyhmä on pienentynyt hyvin toimivien rokotusten takia.
Broaksen mukaan taas on päivänselvää, että tehokas lääke on jatkossakin käytössä.
– Jos ihminen sairastuu hoivayksikössä, se yleensä aiheuttaa joukon muitakin sairastumisia, puhumattakaan kaikista tämän viruksen jälkitaudeista. Sekin näkyy resursseissa. Yksi lääkekuuri on sitä paitsi halpa hinta, jos sillä saa pelastettua ihmishengen.