Balticconnector-kaasuyhdysputki on Suomen ensimmäinen merenalainen kaasuputki, joka yhdistää Suomen ja Viron kaasumarkkinat.
Suomenlahden pohjassa kulkevalla putkella on pituutta 77 kilometriä.
Meriputken sisäpuolinen halkaisija on 500 millimetriä, ja sen kautta on voitu siirtää 7,2 miljoonaa kuutiometriä kaasua päivässä.
Putki on rakennettu 15,9 millimetrin paksuisesta hiiliteräksestä. Sisäpuolelta se on maalattu ja päällystetty ulkopuolelta polyeteenillä. Teräsputken ympärillä on vielä betonivaippa, joka suojaa putkea esimerkiksi kalastuksessa käytettävien troolien aiheuttamilta vaurioilta.
Merenpohjassa putki risteää kahdesti Nord Stream putkien kanssa.
Putkilinja on asennettu merenpohjaan, jossa kriittisimmillä alueilla sen suojana on metrin paksuinen kivikerros. Tämän tarkoituksena on suojata putkilinjaa ankkurivaurioilta sekä mahdollisen karilleajon ja uppoavien aluksien aiheuttamilta vaurioilta.
Kaksisuuntaisen putken kautta on voitu siirtää kaasua Viron ja Suomen välillä, esimerkiksi Inkoon LNG-terminaaliin laivoilla tuotua nesteytettyä maakaasua. Se on terminaalissa ensin höyrystetty kaasuksi, jolloin se on voitu siirtää meriputken kautta Viroon.
Suomen ja Viron välinen kaasuputki valmistui joulukuussa 2019. Putki maksoi 250 miljoonaa euroa, josta EU:n tuki kattoi peräti 75 prosenttia.
Putki on korjattavissa, mutta merivesi voi tuhota sen
LUT-yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen sanoo, että kaasuputki on helposti korjattavissa, jos reikä on pieni.
Tuolloin sen päälle asennetaan ikäänkuin paikka isommasta putkesta, joka hitsataan kiinni. Korjaustöihin Vakkilainen arvioi kuluvan enintään kuukauden.
Korjaustyö muuttuu vaikeammaksi, jos vaurio on suuri, ja putki joudutaan vaihtamaan kokonaan. Tällöin korjaustyöt voivat kestää kauan.
Kuukausia kestävän korjaustyön ongelmana on meriveden pääsy putkeen. Putki on tehty materiaalista, joka ruostuu, jos merivettä pääsee sen sisäpuolelle.