Hattulan kunta tilasi ulkopuolisen selvityksen kehitysyhtiönsä toiminnasta sen jälkeen, kun Yle kertoi tämän vuoden helmikuussa kehitysyhtiön toimitusjohtajan yrityskytköksistä.
Selvitys kartoitti ja arvioi Hattulan Kehitys oy:n omistajan eli konsernijohdon, kunnan virkamiesjohdon, yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan toimintaa.
Raportti nostaa esille kehitysyhtiön toiminnassa hyvän hallinnon vastaisia menettelyjä ja selvää osaamattomuutta. Hattulan kunnanhallitus käsittelee raporttia maanantain kokouksessaan. Selvityksen perusteella kunnan ohjeisiin on tulossa useita hallinnollisia suosituksia.
Kehitysyhtiön vaiheita selvittänyt KPMG ei tavoittanut raporttia varten Hattulan Kehitys oy:n toimitusjohtajan paikalta irtisanoutunutta Petri Lainetta.
Raportti osoittaa, ettei toimitusjohtajan roolista ja vastuista laadittu selkeää kuvausta. Kehitysyhtiön toiminnalle ei myöskään ollut asetettu taloudellisia tai selkeästi mitattavia toiminnallisia tavoitteita. Myöskään toimitusjohtajan sivutoimia ja muita luottamustoimia ei yhtiössä kirjattu sillä tavalla kuin toimitusjohtajasopimuksessa oli velvoitettu.
Hattulan kunta päätti kehitysyhtiön perustamisesta syksyllä 2021. Valtuusto varasi kehitysyhtiölle rahoitusta 200 000 euroa maksettavaksi kahden vuoden aikana. Kunta maksoi summasta puolet, mutta jätti tammikuussa 2023 toisen osan maksamatta halutessaan selvityksiä yhtiön toimintalinjoista. Suurin osa kunnan rahoituksesta kului toimitusjohtajan palkkaan.
Toimitusjohtaja katosi pikavauhtia
Yle kertoi Hattulan Kehitys oy:n toimitusjohtaja Petri Laineen suunnitelmista ulkoistaa Hattulan kunnan keskuskeittiö yhtiölle, jonka hallituksen jäsen hän oli. Ylen yhteydenottojen jälkeen Laine irtisanoutui toimitusjohtajan paikalta ja jäi välittömästi pois töistä.
Irtisanoutumisessaan Laine totesi, ettei nähnyt edellytyksiä jatkaa tehtävässään, ”koska kaikki itselle mielekäs tekemisen tapa on käytännössä ei toivottua ja toimintaympäristönä Hattula on jopa vihamielinen.”
– Nyt kuitenkin suhtautuminen kaikkeen omaan liiketoimintaan koetaan epäilyttävänä kunnan valtuutettujen osalta ja mediassa, kirjoitti Laine.
Pian Laineen irtisanoutumisen jälkeen neljä kehitysyhtiön hallituksen jäsentä erosi ja viimeinenkin hallituksen jäsen jätti paikkansa helmikuun lopulla.
Elinvoimajohtajan kanssa yhteisissä bisneksissä
Hattulan kunnan elinvoimajohtaja Kari Uusitalo palkkasi syksyllä 2021 Petri Laineen ensin valmistelemaan kehitysyhtiötä. Uusitalo toi myös kehitysyhtiön hallitukselle esityksen Laineen valinnasta yhtiön toimitusjohtajaksi.
Ylen tietojen mukaan Uusitalo on ollut mukana Laineen Afia Wave Enterprises -yhtiössä ainakin vuodesta 2018 lähtien. Laine ja Uusitalo ovat tehneet yhdessä myös tutkimusraportin Sitralle ja useita konferenssiesityksiä.
Uusitalon voi katsoa suosineen yhtiökumppaniaan esittäessään häntä toimitusjohtajaksi, vaikka KPMG:n raportin mukaan valinta tapahtuikin osaskeyhtiölain ja kunnan konserniohjeen edellyttämällä tavalla. Valintaprosessiin ei kuitenkaan määritelty valintakriteerejä tai arvioitu osaamista. Toimitusjohtajaa ei myöskään haettu julkisella haulla.
Laineen valintaa yhtiön hallituksessa kannattivat Uusitalon lisäksi Ville Viitanen (sd.) ja Jiri Kattelus (kok.), mutta valtuuston puheenjohtaja Kari Ventola (ps.) jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Ventola olisi halunnut käydä ensin keskustelua toimitusjohtajan valintakriteereistä.
Syksyllä 2021 Uusitalo ja Laine perustivat yhdessä kahden liikemiehen kanssa Ecosystem Management Organisation (EMO) -nimisen yrityksen verkostoituneeseen liiketoimintaan hallitsemaan aineettomia oikeuksia. Näistä oikeuksista EMO olisi voinut rahastaa kehitysyhtiötä.
Marraskuussa 2021 Uusitalo yritti saada Hattulan kuntaa mukaan elintarvikkeiden pakastetuotteita välittävään liiketoimintaan, jossa Laine oli mukana. Kunta ei kuitenkaan innostunut hankkeesta ja koko idea raukesi seuraavana kesänä.
Raportista ei käy ilmi, tavoitteliko Petri Laine omaa etua kehitysyhtiön toiminnassa.
Puutteellista valvontaa
Elinvoimajohtaja Kari Uusitalo toimi Hattulan Kehitys oy:n hallituksen puheenjohtajana ja hänen tehtävä oli valvoa kehitysyhtiön toimitusjohtajan tekemisiä. Uusitalo ei kuitenkaan kyseenalaistanut Laineen toimia.
Vielä samana päivänä, jolloin Laine irtisanoutui, Uusitalo kertoi, että Laine nauttii hänen luottamustaan. Uusitalo korosti samassa yhteydessä verkostoliiketoiminnan tärkeyttä.
Uusitalon esimiehenä toimii kunnanjohtaja Pekka Järvi. Hän vastaa myös Hattulan kunnan konserniohjauksesta. Päivää ennen Laineen irtisanoutumista Järvi totesi Ylelle, että hänen ei tarvitse miettiä Laineen mahdollista luottamusta, vaan se on kehitysyhtiön hallituksen tehtävä.
– Tuskin hän on mitään vallankaappausta tekemässä, Järvi arveli.
KPMG:n raportti ei ota suoraan kantaa siihen, jättikö Uusitalo valvomatta Laineen toimet vai salliko hän ne jopa tietoisesti. Raportista ei käy myöskään ilmi, valvoiko Järvi riittävästi Uusitalon toimintaa. Tapahtumien perusteella voi kuitenkin päätellä, että Hattulan konsernijohtaminen ei ollut riittävää. Konserniohjettaan Hattula päivitti vasta maaliskuussa eli Laineen irtisanoutumisen jälkeen.
Raportin laatija KPMG:n riskienhallinnan konsultti Harri Leppiniemi sanoo, että selvitys on tehty eteenpäin katsovalla otteella ja se antaa Hattulan kunnalle suosituksia tulevaan toimintaan.
– Olemme saatavilla olevan aineiston perusteella pyrkineet selvittämään kehitysyhtiön tapahtumat, sanoo Leppiniemi.
Hattulan kunnanhallitukselle tehdyssä päätösesityksessä kunnanjohtaja Pekka Järvi katsoo, että selvitys tuotti kunnan tytäryhtiön kannalta hyödyllisiä hallinnollisia suosituksia, jotka tullaan jatkossa huomioimaan. Ne koskevat muun muassa riittävän osaamisen varmistamista, selkeämpiä tavoitteita, toimitusjohtajan valintakriteerejä, sisäistä valvontaa ja sidonnaisuusilmoituksia. Suositukset koskevat myös kunnan omistamaa Hattula Kiinteistöt oy:tä.
Kehitysyhtiön tapahtumat korostavat hyvän hallinnon merkitystä ja noudattamista, toteaa Hattulan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kari Ventola.