Soile Vilponen on ollut zombi, Barbie ja Kalevalan Aino – taidevalokuvauksen malli jätti opettajan työt, koska palo kameran eteen oli kova

Taidevalokuvaukset ovat tuoneet Vilposelle näkyvyyttä, mutta myös työtä elokuvissa, tv-sarjoissa ja mainoksissa.

Soile Vilponen seisoo Esplanadinpuiston hiekkakäytävällä ja katsoo taivaalle.
Taidemallina Sole Lumikko -taiteilijanimellä esiintyvä Soile Vilponen oli pari vuotta sitten valmis elämänmuutokseen: hän antautui taiteen vietäväksi. Kuva: Päivi Rautanen
  • Päivi Rautanen

Soile Vilponen, 41, tärisee lokakuun viimassa Helsingin Esplanadin puistossa.

Hän on pukeutunut suomalaisten suosimaan mustaan, mutta aniliininpunaiset yksityiskohdat piristävät harmaata syyspäivää.

Jos Vilponen olisi tullut puistoon taidevalokuvauksiin, olisi myös niiden meikki ja asu ollut tarkkaan harkittu.

– Koska täällä on paljon kauniita, vanhoja rakennuksia ja puistonpenkkejä, valitsisin ihanan vintage-asun, 1930-luvulta mahdollisesti.

Soile Vilponen myöntää olevansa vanha sielu, joka kaipaa menneille vuosikymmenille. Hän ei kuitenkaan harmittele sitä, että syntyi vasta 1980-luvulla.

Jokin nostalgiassa vain viehättää.

– Minulla ei ole mitään tiettyä vuosikymmentä, josta pitäisin erityisesti. Minulle olennaista on ennen kaikkea vaihtelu. Esiinnyn siis yhtä mieluusti 1880-luvulle kuin 1990-luvulle sijoittuvissa valokuvissa tai videotuotannoissa.

Taidevalokuvassa Soile Vilponen on pukeutunut 1920-luvun muotiin ja seisoo niin ikään 1920-luvulta peräisin olevan Fordin edessä kylätiellä, hymyilee iloisesti ja nostaa käsiään.
Anssi Leppänen kuvasi ”Ajelun iloiselle 20-luvulle” Jalasjärven Jokipiissä viime kesänä. Ford saatiin lainaan Erkki ja Lauri Niemistön kotimuseosta. Kuva: Anssi Leppänen

Opettajan töistä taiteilijaksi

Soile Vilposella on sisimmässään palo kameran eteen.

Se on jopa niin suuri, että hän jätti työnsä äidinkielenopettajana ja heittäytyi täysipäiväiseksi taiteilijaksi.

– Olen lapsesta lähtien tykännyt poseerata kameralle ja esiintyä lavalla. Nautin kouluvuosina jopa esitelmien pitämisestä luokan edessä.

Soile Vilponen lähti tekemään ammattikuvaajien kanssa taidevalokuvasarjoja ensin puhtaasta nautinnosta ja taiteen tekemisen ilosta.

Hän toimi aluksi paljon niin sanotulla Time for CD eli TFCD-periaatteella, jossa sekä malli että valokuvaaja hyötyvät.

– Siinä raha ei liiku mihinkään suuntaan, vaan sekä mallilla että kuvaajalla on oikeus käyttää kuvia omissa portfolioissaan, sosiaalisessa mediassa ja mahdollisesti myös näyttelyissä.

Näkyvyys ja oma aktiivisuus ovat tuoneet Vilposelle töitä taiteilijana.

Projektit ovat käyneet yhä ammattimaisimmiksi. Viime aikoina Vilponen on esiintynyt taustanäyttelijänä tai pienissä rooleissa lukuisissa lyhytelokuvissa, elokuvissa ja tv-sarjoissa. Mukana on jo myös pari kansainvälistä tuotantoa. Lisäksi hän toimii myös mainosmallina.

Roolit ja kuvausten aihepiirit vaihtelevat. Ääripäitä riittää.

– Olin hiljattain esimerkiksi Linnanmäen kauhufestivaaleilla zombina, joka oli niin kauhistuttava hahmo, että se oli jo suoraan sanoen ruma. Seuraavana viikonloppuna tein Seinäjoella Barbie-valokuvasarjan.

Taidevalokuvassa Soile Vilponen istuu kädet eteenpäin ojennettuna suttuisassa pesuhuoneessa kolhiintuneessa kylpyammeessa.
Tapani Teittinen kuvasi valokuvasarjan ”Pimeällä puolella – The Darkside of Pargas” autiotalossa Paraisilla. Kuva: Tapani Teittinen

Suvun aarteet tallella ja käytössä

Soile Vilponen rakastaa vanhoja vaatteita, joita hän käyttää tarkkaan harkiten kuvauksissa. Kaapit ovat täynnä vintage-vaatteita Helsingin kaksiossa ja isän luona Etelä-Pohjanmaalla.

Vaatteet, kengät ja korut ovat sitä tärkeämpiä Vilposelle, mitä enemmän niihin liittyy tarinoita ja etenkin jos ne ovat kuuluneet hänen läheisilleen. Kuvauksissa hänellä onkin yllään usein sukulaisten vanhoja vaatteita.

– Silloin kannan mukanani sitä ihmistä, jolle vaatteet ovat kuuluneet.

Aarteisiin lukeutuvat muun muassa 1930-luvun muodikkaat korkokengät, jotka ovat kuuluneet hänen isoisänsä äidille Ilmi Kaukola-Riskulle.

Suvussa on säilynyt vanhoja vaatteita muun muassa Soile Vilposen edesmenneen äidin Paula Vilposen ansiosta. Hän oli myös innokas esiintyjä.

– Äiti oli kuvataiteeseen erikoistunut luokanopettaja ja säästi vaatteita omien ja tytärtensä projektien lisäksi myös rooliasuiksi koulun näytelmiin.

Äitiään Soile Vilponen kiittää myös siitä, millaisen kuvataidekasvatuksen tämä antoi tyttärilleen; kotona talletettiin tarkasti lasten piirrokset ja maalaukset, joista Paula Vilponen järjesti aikoinaan Jalasjärvelle lastentapahtumaan laajan taidenäyttelyn.

Näyttely kantoi nimeä ”Pääjalkaisista riippuliitoon”.

Soile Vilposella oli täten ensimmäinen taidenäyttely jo 11-vuotiaana. Viimeisimmän hän purki juuri Helsingin Kalliossa.

Soile Vilponen esiintyy taidevalokuvassa ikonisena Neitsyt Mariana.
Viime jouluna Soile Vilponen halusi tonttukuvapainotteiseen jouluvalokuvatarjontaan vaihtelua ja loi ikonityyppisen Neitsyt Maria -taidevalokuvasarjan yhteistyössä kuvaaja Anssi Leppäsen kanssa. Kuva: Anssi Leppänen

Kaunista sensuellia

Mallina Soile Vilponen uskaltaa myös riisuutua. Osa hänestä otetuista taidevalokuvista on sensuelleja.

– Haluan ilmentää kaikkia puolia itsessäni. Seksuaalisuus on yksi puoli, enkä halua sulkea sitä pois, koska se on luonnollinen ja kaunis asia.

Soile Vilponen kuuluu Mythological Finland -taiteilijaryhmään, jonka valokuvat, korut ja veistokset ilmentävät suomalaista mytologiaa ja kansanperinnettä.

Taiteilijaryhmän Aino-valokuvasarja kiertää parhaillaan näyttelyissä eri puolilla Suomea. Soile Vilponen esiintyy sarjan Ainona.

Soile Vilponen esiintyy kalevalaisena Ainona valokuvassa. Hänellä on iso, taottu kääty kaulassaan.
Soile Vilponen sai unelmatehtävän esiintyä kalevalaisena Ainona, joka kantaa kaulassaan seppämestari, korutaitelija Kirsi Vahteran takomaa käätyä. Kuva: Kirsi Vahtera

Aino-sarjassa on myös alastomuutta.

– En miellä Ainoa eroottiseksi vaan esteettiseksi. Kuvat ovat niin tyylikkäitä ja kauniita, että olen erityisen ylpeä ja iloinen kyseisestä sarjasta.

Taidevalokuvaus Soile Vilponen esiintyy Afroditena kietoutuneena kirkkaanpunaiseen, ylhäältä alas laskeutuvaan kankaaseen.
Juha Jokisen ”Afroditea herättelemässä” -taidevalokuva henkii vahvaa naiseutta. Kirkkaanpunainen on yksi Soile Vilposen lempiväreistä. Kuva: Juha Jokinen

Vilukissa murehti, tuleeko alastonmallina kylmä

Viikko sitten Soile Vilponen laajensi taiteellista työskentelyään lähtemällä maalauskurssin eläväksi malliksi. Alastomuus ei vaivannut ensikertalaista, vaan huolenaiheet olivat aivan muualla.

– Pohdin etukäteen, että tuleekohan siellä kylmä, kun olen vilukissa. Minua mietitytti myös, kuinka jaksan olla samassa asennossa paikallani vaadittavan ajan.

Oletko miettinyt, mistä kohdasta omassa kehossasi olet erityisen ylpeä ja iloinen?

– Paha sanoa, mutta kyllä mä tykkään pitkistä hiuksistani. Minulla on aina ollut pitkä tukka, enkä ole sitä ikinä värjännyt. Huulistani tykkään myös. Ainakin näistä, Soile Vilponen hymyilee.

Maalaus elävästä mallista, jossa malli istuu korokkeella ja pitää käsiään polvilla.
Elävän mallin maalauskurssit ovat suosittuja. Soile Vilposen ensimmäinen mallikeikka oli viime viikonloppuna. Hänet maalasi muun muassa kurssille osallistunut Joonatan Lempinen. Kuva: Joonatan Lempinen

Vilponen myöntää, että parikymppisenä hänellä ei olisi ollut rohkeutta lähteä kaikkiin projekteihin, joissa hän on nyt ollut mukana.

– Nuorempana mietti, että mitähän muut tästä ajattelevat. Tein ensimmäisen TFCD-kuvaukseni 38-vuotiaana ja silloin ajattelin, että nyt olen aikuinen nainen ja voin tehdä mitä haluan. Ikä on tuonut varmuutta.

Koska valokuvasarjat ovat esillä myös sosiaalisessa mediassa, palautettakin riittää. Pääsääntöisesti palaute on asiallista ja kommentit mukavia, mutta törkyäkin tulee.

– Varsinkin Instagramin puolelta tulee joskus limaisia kommentteja, mutta niistä ei pidä välittää, vaan jättää omaan arvoonsa. Onneksi niitä tulee sen verran vähän, etteivät ne kuormita.

Soile Vilponen istuu puiston penkillä ja katsoo kuvaajaan.
Myös Soile Vilposen harrastukset kumpuavat taiteesta. Hän tykkää kuorolaulusta, runoista ja maalaamisesta. Kuva: Päivi Rautanen / Yle

Monipuolinen pohjalainen taiteilija

Soile Vilponen on syntynyt Jalasjärvellä Etelä-Pohjanmaalla. Vaikka viihtyykin Helsingissä, hän kokee olevansa vahvasti eteläpohjalainen.

– Etelä-Pohjanmaalla ovat perheeni ja juureni. Jalasjärvellä olen myös osallistunut lukuisiin paikkakunnan musiikkiprojekteihin.

Myös taidevalokuvaukset vievät Vilposta usein kotiseudulle. Hän tekee yhteistyötä muun muassa seinäjokelaisen valokuvaaja Anssi Leppäsen kanssa.

Taidevalokuvassa Soile Vilponen istuu lattialla yllään roskamuotia eli vessapaperirullista ja kartongista tehty asu.
Soile Vilponen valmisti roskamuotiasun vessapaperirullista, kartongista ja pakettipaperista. Tämä Anssi Leppäsen ottama valokuva valittiin kansainvälisen Nicosia Photo Awards -valokuvakilpailun virtuaalinäyttelyyn. Kuva: Anssi Leppänen

Soile Vilponen Sunnuntaivieraana Yle Radio Suomessa:

Taiteilijan palo kameran eteen