Metsä Fibren jättisellutehtaan ympäristön viher- ja metsäalueiden luonnon tilaa ja monimuotoisuutta aiotaan parantaa satojen hehtaarien alueella.
Yli 650 hehtaarin alueelle on tehty biodiversiteettisuunnitelma, jonka käytännön työt ovat jo päässeet alkuun. Kesän ja syksyn aikana alueella on kerätty yli 80 kasvin siemeniä, joita on kylvetty maastoon lokakuun puoliväliin saakka.
Tehdasalueelle perustetaan muun muassa 12 hehtaaria niittyjä, ketoja ja paahdealueita eli kuumia ja kuivia ympäristöjä, joihin aurinko paistaa runsaasti.
Myös meluvallit otetaan hyötykäyttöön, ja niille kylvetään alueelle ominaisia kasveja, joiden siemeniä linnut voivat käyttää ravinnoksi. Kemin uusi sellutehdas on maailman suurin havusellua valmistava laitos. Sinne kulkee päivittäin keskimäärin 9 puutavarajunaa, joista jokaisessa on noin 27 vaunua.
Vain kukkivia nurmia ja paikallisia kasveja
Käytännön töistä vastaa Metsä Groupin yhteistyökumppani, luonnonsuojeluyhdistys Villi vyöhyke ry.
Yhdistyksen puheenjohtaja Jere Nieminen kertoo, että muutaman vuoden kuluessa alueen ympäristö ja ilme muuttuu merkittävästi. Kasvillisuuden avulla alueesta tulee kukkivampi sekä houkuttelevampi elinympäristö hyönteisille ja linnuille.
Koko alueelle ei esimerkiksi tule yhtään tavallista nurmikkoa.
– Kaikki nurmialueet perustetaan kukkivina nurmina. Sekaan on kylvetty paikallisia luonnonkasveja, jotka kestävät leikkausta ja tuottavat uuden kukinnon jokaisen leikkauskerran jälkeen, Nieminen kuvailee.
Yhdistykselle on ollut erittäin tärkeää, että kaikki kylvettävät kasvit ovat alueen perinteistä kantaa. Siemenet on kerätty enimmäkseen muutaman kilometrin säteellä tehdasalueesta.
Kauimmaisetkin harvinaisuudet on haettu korkeintaan parinkymmenen kilometrin päästä. Tavoitteena on istuttaa myös harvinaisia kasvilajeja, kuten Lapin kolmion alueella uhanalaista keltakurjenmiekkaa.
Kemistä esimerkki koko Eurooppaan
Metsä Groupin tavoitteena on tehdä suunnitelmat luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä kaikilla sen yli 20 tehdaspaikkakunnalla Euroopassa.
Ensimmäisenä vuorossa olevasta Kemistä tulee malliesimerkki, jossa rakennetun ympäristön biodiversiteetin vahvistaminen on osa tehtaan kokonaisuutta.
Metsä Groupin johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta toivoo, että Kemin kunnianhimoinen esimerkki laajenisi myös oman yhtiön ulkopuolelle.
– Silloin olemme onnistuneet, kun saamme muut kaupungit ja kunnat ja myöskin kaikki muut teolliset sektorit ja toimialat kiinnostumaan, Lehesvirta toteaa.
Villi vyöhyke -yhdistyksen Nieminen on vakuuttunut siitä, että yhtiön suunnitelmat eivät ole niin sanottua viherpesua.
– Varmistimme, että suunnitelmat ovat riittävän kunnianhimoisia, emme olisi lähteneet tähän muuten. Voimme seisoa sataprosenttisesti tämän takana, Nieminen sanoo.