Maapähkinän kuoret ovat mustuessaan säilyttäneet muotonsa. Kuoret on kuumennettu nopeasti korkeaan lämpötilaan, jolloin ne ovat muuttuneet biohiileksi eikä niissä oleva hiili ole päässyt karkaamaan ilmaan hiilidioksidina ja jouduttamaan ilmastonmuutosta.
Yhteiskuntasuhdejohtaja Hanna Ojanen pitelee käsissään näytteitä, jotka on tuotettu Carbo Culturen ensimmäisessä laitoksessa Kaliforniassa. Nyt ollaan Keravalla ja maapähkinän kuoret ovat aivan liian kaukaista ja eksoottista jätettä biohiilen raaka-aineeksi.
Käytössä on puuhaketta ja hakkuujätteitä ja nekin korkeintaan 10 kilometrin säteellä laitokselta.
– Teemme tätä mahdollisimman vihreästi. Pidämme toimitusmatkat lyhyinä hävikkibiomassalle ja biohiilen sijoituskohteille. Tuotamme puhdasta energiaa kaukolämpöverkkoon ja ehkä vielä sähköä, jos insinöörimme pääsevät hommiin synteettisen kaasun kanssa, Ojanen sanoo.
Suomalainen startup sai tukea Euroopan innovaationeuvostolta ja laitosta alettiin rakentaa keväällä. Hiiltä on nyt sidottu muutaman viikon ajan ja vuositasollakin tavoite on selvä: 3 000 tonnia eli noin 1 500 polttomoottoriauton päästöjen verran.
Se ei ole valtavan paljon, mutta se on alku.
Suomen hiilinielut pienentyneet
Tekniset hiilinielut mainitaan nykyisessä hallitusohjelmassa ensimmäisen kerran. Teknisillä hiilinieluilla tarkoitetaan hiilidioksidin poistoa ilmakehästä teknisin keinoin kuten suoraan piipun päästä ja sen varastointia pysyviin geologisiin hiilivarastoihin. Tämän lisäksi on biohiili, joka tarjoaa toisen tavan tuottaa hiilivarastoa suoraan biomassasta.
Ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan Suomella olisi jopa mahdollisuuksia nousta hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edelläkävijäksi.
Hanna Ojanen kiittelee hallituksen toimia.
– Nyt toivotaan, että nämä maininnat muuttuvat käytännön politiikkatoimiksi ja eritoten mietitään, miten rahoitetaan investointeja ensimmäisille kaupallisille laitoksille, hän sanoo.
Suomen hiilinielut ovat pienentyneet ja meitä uhkaakin miljardien lasku päästöjen takia.
– Jos me tuotamme negatiivisia päästöjä eli varastoimme hiiltä, se tukee myös Suomen maankäyttösektorin nettonielun, luonnon nielun tavoitteen saavuttamista vuonna 2030. Talteen otettua hiilidioksidia voidaan käyttää myös fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen ja pitkällä aikavälillä tähän teknologiaan liittyy myös laajempia liiketoimintamahdollisuuksia, esimerkiksi pitkäikäisten hiilituotteiden valmistamisessa, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoo.
Suomessa ei ole geologisia varastoja hiilidioksidille eli se pitäisi toimittaa laivoilla tai putkia pitkin Norjan merenalaisiin varastoihin, tyhjiin kaasu- ja öljyonkaloihin. Se maksaisi pitkän pennin, joten vaihtoehtoja on keksittävä.
– Meidän tulisi luoda itsellemme kansallinen selkeä tahtotila ja strategia hiilidioksidin talteenoton, hyötykäytön ja varastoinnin suhteen, selvittää mahdollisia taloudellisia kannustimia sekä tukea tätä tahtotilaa tukevia kehitystoimia. Kaipaisimme myös selkeämpiä linjauksia EU:lta, Luonnonvarakeskuksen biotalous ja ympäristö -osaston johtaja Jani Lehto sanoo.
EU:ssa onkin meneillään hanke hiilenpoistojen sertifioinniksi. Siinä määritellään, mitä on hyvä hiilensidonta.
Teknisiä nieluja vasta yksi promille
Maailmanlaajuisestikin hiilensidonta on vielä pientä. Maankäyttösektorin eli metsien ja maatalousmaiden nieluihin verrattuna niitä on vain yhden promillen verran.
Tavoitteet ovat kuitenkin suuria. Markku Ollikaisen mukaan asiantuntijoiden arviot vaihtelevat siitä, milloin teknisillä nieluilla alkaa olla todellista merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Euroopan Unionin ilmastopaneelin mukaan vuonna 2040 hiilen varastointi tuottaisi vuosittain 50 miljoonaa tonnia nielua.
– Tätä voi verrata siihen, että maankäyttösektorin tavoite on nyt 310 miljoonaa tonnia. Eli kyllä se kohtuullisen merkittävää on, Ollikainen sanoo.
Osaamistakin alkaa olla.
– Uskon, että tämänkin teknologia osalta olisi mahdollisuuksia samanlaiseen kehityskaareen, mitä on tapahtunut aurinkopaneeleiden ja tuulivoimaloiden osalta. Vielä 10–15 vuotta sitten hymisteltiin aurinkoenergialle Suomessa – ei enää, Luken Jani Lehto arvioi.
Carbo Culturessa suunnitellaan ensimmäistä kaupallista laitosta, jonka on määrä valmistua kahden vuoden kuluttua. Yrityksen tavoitteet ovat hurjia: gigatonni eli miljardi tonnia hiiltä pois ilmasta.
– Uskomme, että pääsemme tuollaisiin määriin. Se vaatisi aika monta laitosta. Meidän ensimmäinen kaupallinen laitos sitoisi 20 000 tonnia. Siitä voi laskea – eivät riittäisi Suomen laitokset siihen, Ojanen sanoo.
Keravan laitoksen ensimmäiset biohiilet on jo maaperässä. Biohiili sitoo hiilen tuhansiksi vuosiksi, sitoo vettä ja toimii maanparannusaineena. Siitä voi tulla myös hyvä bisnes. Kyseessä on siis win-win-win ellei enemmänkin.
23.10. klo 09.05 korjattu Jani Lehdon sukunimi oikein.
19.10. klo 11.15 ensimmäistä kappaletta täsmennetty.
Katso myös: Norja avaa pian massiivisen, merenalaisen varaston, jonne kaikki maat voivat tulevaisuudessa kuljettaa ilmastopäästöjään.