Saimaannorppien määrä on tänä vuonna kasvanut kymmenillä yksilöillä noin 480:een. Viime vuonna kannan suuruus oli 436 norppaa.
Metsähallituksen vuosittain tehtävä kanta-arvio kuvaa tilannetta tammikuussa, jolloin kanta on pienimmillään. Keväällä syntyneistä kuuteista eloon jääneet ovat mukana vasta ensi vuoden arviossa.
Suojelutoimien ansiosta saimaannorppien määrä on kaksinkertaistunut reilussa 20 vuodessa.
Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila kertoo tiedotteessa, että tärkein syy norppakannan kasvuun ovat kalastusrajoitukset.
– Laajentuneiden kalastusrajoitusalueiden ansiosta aikaisempaa useampi kuutti selviää lisääntymisikäiseksi, mikä näkyy syntyvyyden ja kannan kasvuna vuodesta 2015 lähtien, Auttila sanoo.
Auttilan mukaan kalaverkot kuitenkin aiheuttavat kuolleisuutta. Erityisen suuri vaaran paikka on heinäkuu, kun verkkokalastuskielto on loppunut.
Tänä vuonna on uutisoitu jo yhdeksästä kalanpyydyksiin kuolleesta norpasta. Näistä seitsemän on kuollut verkkoihin.
Vähälumiset talvet taittavat kannan kasvua
Metsähallituksen mukaan kannan kasvu on kuitenkin hidasta, koska norpat tulevat lisääntymisikään myöhään ja naaras synnyttää yleensä vain yhden poikasen alkukeväällä.
Lisäksi jo yhden vuoden huonot pesimäolosuhteet voivat taittaa kannan kasvun. Esimerkiksi talvi 2020 oli poikkeuksellisen lauha ja vähäluminen, minkä takia norpille ei muodostunut pesäkinoksia eikä apukinoksia saatu tehtyä kattavasti.
Tällöin useampi kuin joka kolmas kuutti menehtyi jo ennen vieroitusta, ja kannan kasvu pysähtyi, Metsähallitus kertoo.
Norppien pesintää heikkolumisina talvina on turvattu apukinoksien avulla vuodesta 2014 asti. Yli 300 kuuttia on syntynyt apukinoksiin.
Saimaannorpille kehitetään myös esimerkiksi kelluvia keinopesiä lumettomien ja jäättömien talvien varalle.
Norppatilannetta voi seurata nyt verkosta
Norppakanta on kasvanut suurella osalla Saimaata, mutta vesialueiden välillä on eroja.
Esimerkiksi Haukivedellä ja Joutenvedellä kannan koko on pysynyt samana tai hieman pienentynyt viime vuosien aikana.
Eri alueiden tilanteen voi katsoa Metsähallituksen avaamasta Norppatilanne-palvelusta. Verkkopalvelussa on nähtävillä saimaannorpan kanta-arviot ja syntyvyyden ja havaitun kuolleisuuden määrät.
Metsähallitus koordinoi saimaannorpan pesälaskentoja ja suojelutoimia. Yhteistyössä ovat mukana Itä-Suomen yliopisto sekä luonnonsuojelujärjestö WWF Suomi.