Lähi-itä, Ukraina, koronapandemia... Viime vuodet maailma on kulkenut kriisistä toiseen. Jatkuvat huonot uutiset koettelevat jaksamista ja saattavat horjuttaa turvallisuudentunnetta.
Psykologi Juho Mertanen muistuttaa, että ihminen on biologisesti viritetty olemaan erityisen tietoinen huonoista uutisista. Vaarojen havaitseminen ja niihin varautuminen ovat olleet eloon jäämisen kannalta hyödyllisiä.
Tämä ominaisuus yhdistettynä nopeaan ja jatkuvaan tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median tietotulvaan voi olla riski hyvinvoinnille.
– Jatkuva ylivireystila ja uhkia tarkkaileva tila kuluttaa. Me jaksamme kyllä stressata ja olla uutisista tietoisia, mutta kertyneen kuormituksen pitäisi aina välillä antaa purkautua, Mertanen sanoo.
Sodat ja kulkutaudit etenevät meistä riippumatta. Ihmisen mielenterveydelle tärkeä hallinnan tunne murenee, kun median kertomiin uhkiin ei pysty itse vaikuttamaan.
Tällöin on hyvä kohdistaa katse lähemmäs, pieniin arkisiin asioihin, joista tulee hyvä mieli. Jollekin se voi olla kävelylenkki ulkona, toiselle kuppi teetä kynttilän valossa ja kolmannelle auton tai talon pieniä korjaustöitä.
Hyvän huomaaminen hoitaa mieltä
Kun maailmalla myllertää, saattavat arkiset asiat tuntua erityisen ilahduttavilta ja mieltä hoivaavilta. Juho Mertanen lataa omia akkujaan saunomalla tai leikkimällä lapsensa kanssa Legoilla.
– Samaan aikaan, kun moni asia on huonosti ja pielessä, niin edelleen on asioita, joista voin olla kiitollinen ja onnellinen, Mertanen sanoo.
Kasaantuneen stressin hoitamista ei pitäisi lykätä pelkästään lomiin. Pitkienkin lomien palauttava vaikutus nimittäin karisee melko nopeasti. Siksi pieniä hengähdys- ja toipumishetkiä olisi hyvä mahduttaa jokaiseen päivään.
Toisaalta palautumisesta ei itsessään saisi muodostua stressaavaa, hampaat irvessä tehtävää suoritusta.
Psykologi Juho Mertanen vinkkaa, että apuna voi käyttää joko paperista tai sähköistä kalenteria.
– Sinne voi joko konkreettisesti tai mielessään merkitä vaikka punaisella ne hetket, jotka kuluttavat tai vievät energiaa. Palautumishetket voi merkitä vihreällä. Sitten katsoo, miltä se tasapaino näyttää. Riittävätkö palautumisen hetket vastaamaan energiaa vieviin.
Hyvien hetkien huomaaminen hoitaa mieltä. Niitä voi tietoisesti palauttaa mieleensä päivän päätteeksi, jotta ne eivät jää vaikeampien asioiden ja huonojen uutisten jalkoihin.
– Illalla voi listata vaikka kolme juttua, joista on kiitollinen tai joihin on tyytyväinen. Se harjaannuttaa meitä huomaamaan myös hyviä asioita.
”Oma astia ei voi olla tyhjä, jos haluaa siitä toisille ammentaa”
Juho Mertanen on työskennellyt paitsi mielenterveyspalveluissa myös erilaisissa järjestöissä. Hän on ollut itsekin Länsirannalla vapaaehtoistyössä ja tehnyt opinnäytetyönsä Gazan lasten mielenterveydestä.
Siksi maailmanparantajat ja toisten ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista työkseen huolehtivat ihmiset ovat lähellä hänen sydäntään. Häntä kiinnostaa, miten auttajat itse jaksavat.
– Ajattelen, että auttajan oma astia ei voi olla tyhjä, jos haluaa siitä myös toisille ammentaa. Auttajilla on helposti houkutus uhrata itseltään kaikki energiat, koska on niin paljon mikä voi kaivata meidän huomiota, Mertanen kuvailee.
Itsemyötätunto ja ja kohtuullisuus ovat tärkeitä kaikille maailman kurjuuksista välittäville. Maailma kun ei tule valmiiksi yhden ihmisen työllä, vaikka hän kuinka huolehtisi ja stressaisi.
– Kukaan ei voi koko ajan puristaa täysillä. Pitää pystyä rytmittämään ja säätelemään omaa tekemistä. Ja uskoa, että vuosien, vuosikymmenten ja vuosisatojen kuluessa asiat kehittyy parempaan suuntaan.
Painaako maailman tilanne mieltäsi? Keskusteluapua saa mm. Mieli ry:n chatista tai kriisipuhelimesta 09-2525 0111.