Väärin lajiteltu akku tai paristo voi olla merkittävä paloturvallisuusriski.
Litiumioniakkuja on muun muassa puhelimissa, läppäreissä, porakoneissa ja sähköpyörissä. Käyttöikänsä lopussa niiden oikeanlainen lajittelu on tärkeää.
– Arjessamme on tosi paljon akkuja nyt, ja niitä tulee lisää. Kaikki eivät osaa hävittää niitä oikein eli toimittaa oikeaan kierrätykseen. Jos laitamme akun väärän jätteen sekaan, se voi herkästi vaurioitua ja aiheuttaa todella ison tulipalon, Recser oy:n eli Paristokierrätyksen toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck sanoo.
Kodeissa lojuu valtava määrä akkuja
Keskimääräisessä kotitaloudessa on käytössä tai käytöstä poistettuna yhteensä yli sata akkua tai paristoa.
Pelastusviranomaiset ovat rekisteröineet ainakin 22 väärin käsiteltyjen akkujen ja paristojen aiheuttamaa tulipaloa toukokuun 2022 ja elokuun 2023 välisenä aikana. Vaaratilanteita kirjattiin muun muassa puhelinkorjaamossa ja jätteenkäsittelyssä.
Stenbäckin mukaan lähes joka viikko tulee lisäksi ilmi ”läheltä piti” -tilanteita.
– Ongelma on merkittävä ja kasvaa koko ajan.
Akkukenno murskaimessa ei lupaa hyvää
Pakkausjätteen keräyksessä ja kuljetuksissa käytetään pakkaavia jäteautoja ja puristimia.
Orimattilassa sorakuopalla näytettiin turvallisissa olosuhteissa, miten akku puristimessa käyttäytyy. Havainnollistuksen teki sosiaalisesta mediasta tuttu Hydraulic Press Channel 16. lokakuuta.
Sähköporakoneen akun puristaminen aiheutti räjähtävästi syttyneet yli metrin korkuiset tulenlieskat. Tämä näytti väärin lajitellun litiumakun räjähdysalttiuden.
– Jos akun ympärillä on paljon palavaa materiaalia esimerkiksi pahvia tai muovia, niin koko kasan syttymisriski on erittäin merkittävä, toteaa pakkaustuottaja-alan yhteisön Sumi oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka.
Havainnollistus oli osa Zombiakku-viestintäkampanjaa, jossa alan asiantuntijaorganisaatiot kampanjoivat yhdessä paristojen ja akkujen turvallisen kierrätyksen puolesta.
13 000 keräyspistettä valmiina
Akkujen ja paristojen kierrättäminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Suomessa on 13 000 keräyspistettä.
Paristot tai pienakut voi palauttaa esimerkiksi niitä myyviin kauppoihin.
Jos akkua ei saa irti laitteesta, laitteen voi palauttaa akkuineen sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) keräykseen.
Isommat akut, kuten sähköpyörien akut ja käynnistysakut sekä kaiken kokoiset sähkö- ja elektroniikkalaitteet voit palauttaa alueellisiin keräyspisteisiin.
Tarpeettomia akkuja ei pitäisi varastoida kotona pitkään. Loppuun käytettynä sen paikka on kierrätys.
– Pääsääntöisesti litiumioniakut eivät siedä mitään äärikäyttäytymistä. Jos akku pääsee nollaan prosenttiin varaukseltaan, niin ne ovat vähän vaarallisia. Etenkin jos niitä yritetään sen jälkeen ladata, sanoo paloesimies Iiro Wennberg Pirkanmaan pelastuslaitokselta.
Kuuntele, miten akku käyttäytyi puristuksissa ja miksi akkujen oikea kierrätys on tärkeää:
