Saksalaisen Ernst Langen (1911–1963) Rovaniemi-aiheisista maalauksista on koottu pienoisnäyttely Rovaniemen kirjaston Lapponica-saliin. Teokset kuvaavat Rovaniemen kauppalaa ennen syksyn 1944 tuhoa.
Niin sanotut saksalaistaulut ovat olleet Lapin lääninhallituksen, sittemmin Lapin aluehallintoviraston tiloissa vuosikymmeniä. Viime vuonna avissa päätettiin selvittää, kuka taulut on maalannut, ja miten ne ovat lääninhallitukselle tulleet.
Tauluissa on pelkkä puumerkki, eli taiteilijan nimi ei selvinnyt signeerauksesta. Lapin avin pelastusylitarkastaja Seppo Lehto aloitti selvitystyön työryhmän kanssa viime vuonna.
– Aika pian saatiin selville hänen nimensä, Ernst Lange. Hän oli Lapin sodan aikaan Rovaniemellä kersanttina.
Lange toimi Saksassa vapaana taiteilijana, kun sota syttyi vuonna 1939, ja hänet kutsuttiin armeijan palvelukseen. Ennen Rovaniemelle tuloaan hän palveli Puolassa ja Norjassa. Rovaniemellä Lange avioitui rovaniemeläisen Sargit Bäckströmin kanssa, ja Lapin sodan aikaan hän pakeni vaimonsa perässä Ruotsiin.
Hyppyrimäki ja Ounaskosken silta
Langen tauluja on yhteensä 11, ja ne on kaikki maalattu Rovaniemen kauppalan keskustasta ja keskustan ympäristöstä. Niihin on tallentunut rakennuksia, joita ei enää ole. Myös Pöyliövaaran hyppyrimäki ja saksalaisten räjäyttämä Ounaskosken silta on ikuistettu omiin tauluihinsa.
Koska taulut ovat olleet vuosikymmeniä henkilöstön työhuoneissa, on monella pitkän uran tehneellä työntekijällä muodostunut tauluihin kiintymyssuhde.
– Nyt kun näitä on kerätty viikoksi lainaan näyttelyä varten, niin on pitänyt vakuuttaa, että ne palautetaan, Lehto sanoo.
Lapin maakuntamuseo on mukana avin tauluhankkeessa. Lehdon mukaan on mahdollista, että Langen tauluja on päätynyt muuallekin kuin lääninhallitukselle. Museo toivoo yhteydenottoja henkilöiltä, joilta löytyy Langen teoksia, tai muita maalauksia Rovaniemestä ennen sodan tuhoa. Tauluista aiotaan koostaa laajempi näyttely museoon vuoden päästä.
Symboli ystävyydestä ja yhteisöllisyydestä
Lapin yliopiston taidehistorian emeritaprofessori Tuija Hautala-Hirvioja on tutkinut Ernst Langen taustoja. Hän oli syntynyt nykyisen Puolan Wroclawin alueella, ja kouluttautunut taiteilija. Hänen isänsä oli arkkitehti, joka opetti myös maineikkaassa Bauhaus-taideoppilaitoksessa. Rovaniemellä Lange oli töissä Saksan armeijan viestintäkeskuksessa.
Hautala-Hirvioja on saanut taiteilijasta tietoja hänen Ruotsissa asuvilta tyttäriltään. Tyttäret kertoivat Langen maalanneen Rovaniemen vuosien jälkeenkin Ruotsissa vesivärimaalauksia Rovaniemeltä, mielikuviensa kautta.
Miksi Lange maalasi tauluja Rovaniemen maisemista? Hautala-Hirviojan mukaan syynä on voinut olla taiteilijan ilmaisun tarve.
– Ja jos ajattelee Rovaniemen luontoa ja vaihtelevia vuodenaikoja, niin onhan tämä tarjonnut paljon visuaalisia elementtejä. En yhtään ihmettele, että hän on alkanut maalata näitä, Hautala-Hirvioja sanoo.
Hautala-Hirviojan mukaan Langen tauluilla on merkittävä dokumentaarinen arvo. Niillä on myös symbolinen arvo.
– Kun ajattelee saksalaisia, että tavallaan he tulivat ystävinä ja lähtivät vihollisina. Tämä on yksi iso symboli ystävyydestä ja yhteisöllisyydestä, jota kuitenkin silloin koettiin.
Näyttelyn avajaisia vietettiin maanantaina ja viimeinen päivä on lauantaina 28. lokakuuta.
Korjattu 18.10. kello 12.18 näyttelyn viimeiseksi päiväksi lauantai, jutussa oli virheellisesti perjantai 20. lokakuuta.
Muutettu 18.10. kello 16.01 näyttelyä päätettiin suuren suosion vuoksi jatkaa ensi viikon lauantaihin 28. lokakuuta saakka.