Luonnonvarakeskuksen mukaan Tornion- ja Simojoen lohenpoikasten määrät ovat hyvällä tasolla.
Luken seurantojen perusteella Tornion- ja Simojoessa kuoriutui tämän vuoden keväällä hieman enemmän lohenpoikasia kuin viime vuonna.
Tornionjoen sähkökalastuksissa kesänvanhojen, eli keväällä 2023 kuoriutuneiden, poikasten tiheydeksi arvioitiin keskimäärin 24 poikasta aarilla. Määrä on ollut suhteellisen vakaa jo kymmenkunta vuotta.
Kesänvanhoja poikasia löydettiin koko Tornionjoen seuranta-alueelta, jokisuulta aina joen latvoille saakka, sekä merkittävimmistä sivujoista. Se kertoo siitä, että näillä alueilla on syksyllä 2022 ollut lisääntyviä lohia, ja kutu on onnistunut, todetaan Luken tiedotteessa.
Erityisasiantuntija Ville Vähän mukaan kesänvanhoja poikasia havaittiin myös Könkämäenon yläosassa, noin 20 kilometriä Kilpisjärveltä alavirtaan. Muonionjokeen laskevassa Könkämäenossa tämä on pohjoisin koskaan tehty havainto onnistuneesta lohen kutemisesta.
Simojoella kesänvanhojen poikasten arvioitu tiheys oli seurantahistorian korkein: Portimojärven alapuolisella alueella arvio oli 55 poikasta aarilla.
Vuoden vanhojen poikasten määrä pieneni Tornionjoella
Vähintään vuoden vanhojen lohenpoikasten keskitiheydeksi arvioitiin Tornionjoessa 11 poikasta aarilla. Määrä on noin neljänneksen pienempi kuin kymmenen edellisen vuoden keskiarvo. Simojoella vähintään vuoden vanhojen poikasten määrä, 18 yksilöä aarilla, oli lähellä edellisen kymmenen vuoden keskiarvoa.
Sähkökalastusten ja vaelluspoikasten tutkimuspyyntien perusteella Tornionjoen vaelluspoikasmäärien arvioidaan olevan nykyisin noin 1,5 miljoonaa poikasta vuosittain. Määrät ovat olleet suurimmillaan 1,7–1,8 miljoonaa poikasta vuosina 2017–2018.
Vastaavasti Simojoesta poikasia vaeltaa tyypillisesti vuosittain 30 000–40 000.
─ Tänä vuonna vaelluspoikasten tutkimuspyynnillä ei saatu riittävää aineistoa vaelluspoikasmäärän arvioimiseksi. Korkeat kevättulvat ja nopea veden lämpeneminen saivat aikaan sen, että vaellus ehti käynnistyä ennen kuin seuranta pystyttiin aloittamaan tutkimusrysällä, kertoo erikoistutkija Jenni Prokkola.