VÄLIMERI Vuorokauden kestänyt levottomuus huipentuu lauantai-iltana kello 21.36 pelastusaluksen käytävillä kaikuvaan hälytykseen.
– Miehistö, valmistautukaa pelastusoperaatioon, toistaa ääni radiopuhelimessa.
Aluksen miehistö liikkuu kohti laivan alakantta nopeasti.
Välimerellä partioivalta pienlentokoneelta on tullut viesti, jonka mukaan kumivene täynnä ihmisiä on merihädässä jossain lähellä, Libyan ja Tunisian rajalla sijaitsevan rannikon vesillä.
Eurooppaan yrittävät ihmiset ovat vaarassa hukkua mereen, aivan niin kuin tänä vuonna jo ainakin 2 500:lle Välimerta ylittämään lähteneelle on käynyt.
Viisi minuuttia myöhemmin pelastustiimin jäsenet vetävät suojakypäröitä päähän ja sytyttävät pieniä otsalamppujaan. Kaksi kumivenettä lasketaan laivan sivukansilta pilkkopimeään mereen. Veneiden kuljettajat painavat kaasua.
Kukaan ei tiedä tarkkaan, missä kumivene on, mutta se on löydettävä.
Tämä tilanne tapahtui Välimerellä viime viikon lauantain iltana.
Ylen Italian-toimittaja Jenna Vehviläinen ja Ylelle työskentelevä italialaisvalokuvaaja Giorgio Casa ovat olleet viikon Lääkärit ilman rajoja -avustusjärjestön hallinnoiman pelastusalus Geo Barentsin mukana seuraamassa, kuinka Eurooppaan yrittäviä siirtolaisia ja pakolaisia pelastetaan Välimereltä.
Alus lähti matkaan viime viikon keskiviikkona Italian Salernosta ja tuli maihin keskiviikkona.
Lääkärit ilman rajoja on pelastanut ihmisiä merellä vuodesta 2015 alkaen. Sinä aikana järjestö on vienyt turvaan yli 90 000 Tunisiasta ja Libyasta lähtenyttä.
Lauantai-illan kaltaiset pelastusoperaatiot ovat siis laivan 21 hengen miehistölle rutiininomaisia.
63 ihmistä kuljettava kumivene tuntuu heistä jopa verrattain helpolta operaatiolta. Vaikka on pimeää ja etsinnässä kestää tunteja, meri on tyyni, ja pelastajien täytyy käydä paikalla vain kahdesti, jotta kaikki saadaan turvaan emoalukselle.
Usein tilanteet ovat vaikeampia.
Esimerkiksi viime toukokuussa Geo Barentsin miehistö pelasti 606 ihmistä uppoavasta puisesta kalastusaluksesta Sisilian edustalla. Monikerroksinen alus on niin täynnä ihmisiä, että pelastajat joutuivat tekemään kymmeniä kierroksia saadakseen kaikki ihmiset turvaan.
– Se ihmisten määrä tuntui loppumattomalta, sanoo Geo Barentsin etsintä- ja pelastustiimiin kuuluva Juan Cruz Vazquez Gonzalez.
Vain muutama viikko sitten miehistö pelasti 12 tunnin aikana ihmisiä mereltä yhdestätoista veneestä.
– Joka kerta, kun saavuimme uuden veneen luo, matkustajat osoittelivat ympäriinsä ja sanoivat, että tuolla on lisää veneitä, ja tuolla myös, Vazquez Gonzalez kuvaa.
Maallikon silmään lauantai-illankaan tilanne ei näytä helpolta.
Kun kumivene noin kahden tunnin etsinnän jälkeen löytyy pimeästä, se on niin pahasti tyhjentynyt ilmasta, että keula osoittaa jo kohti taivasta. Ihmiset istuvat kyydissä niin pienissä mytyissä, että kaksi päivää myöhemmin moni kertoo kehoon sattuvan yhä.
Libyasta Zuwaran rannikkokaupungista edellisenä yönä lähtenyt vene on kellunut merellä 22 tuntia ennen kuin pelastajat saapuvat.
Kun he sitten tulevat paikalle, ihmiset veneessä haisevat vahvasti polttoaineelta. Se on huono merkki: moottoribensiinille altistuminen aiheuttaa paitsi ihovammoja, myös keskushermostollisia myrkytysoireita, jotka voivat johtaa jopa hengenvaaralliseen tilaan.
Poliittinen ilmapiiri muuttunut
Työ Välimerellä on todella haastavaa, ja siihen vaikuttaa muukin kuin monimutkaiset olosuhteet, sanoo Lääkärit ilman rajoja -järjestön pelastusoperaation projektikoordinaattori Céline Urbain.
Ilmapiiri avustusjärjestöjen Välimerellä tekemän pelastustyön suhteen on muuttunut Italian hallinnossa ja viranomaistasolla.
– Muutamia vuosia sitten vielä teimme tiivistä yhteistyötä Italian rannikkovartioston kanssa pelastusten jälkeen. Sen jälkeen yksi hallitus toisensa jälkeen on tuonut uudenlaisia toimintaamme vaikeuttavia säännöksiä.
Ensimmäiseksi avustusjärjestöt nosti tikunnokkaan Italian hallituksen sisäministerinä vuosina 2018–2019 toiminut Matteo Salvini, oikeistopopulistisen La Lega -puolueen maahanmuuttovastainen johtaja.
Hänen aikanaan oli tavallista, että pelastuslaivat kelluivat Välimerellä pelastetut kyydissään viikkoja ennen kuin viranomaiset myönsivät niille maihinnousuluvan.
Salvini sai toiminnastaan useita rikossyytteitä, joista osa on yhä vireillä.
Italian viime syksynä nimitetyn laitaoikeistohallituksen aikana siirtolaisia ja pakolaisia kuljettavien laivojen ei ole enää tarvinnut odottaa satamaan pääsyä pitkään, mutta tilalle on tullut muita säädöksiä.
Kun alukset partioivat aiemmin merellä usein päiviä etsien merihätään joutuneita veneitä, alusten pitää nyt lähteä etsintä- ja meripelastusalueelta heti, kun ne ovat pelastaneet yhden veneen. Jos ne eivät noudata sääntöä, niitä uhkaa jopa 50 000 euron sakot tai toimintakielto.
Satamat yhä kauempana keskiseltä Välimereltä
Italian uuden hallituksen myötä laivoille määrätyt maihinnoususatamat ovat joskus hyvin kaukana. Kun aiemmin ne olivat useimmiten Sisiliassa, nyt ne sijaitsevat usein mantereella – Toscanassa, Liguriassa tai jopa Adrianmeren puolella rannikkoa.
Italia perustelee tätä sillä, että se haluaa jakaa siirtolaisten vastaanottoa laajemmin eri alueille.
Järjestöille se on kallista ja tehotonta, ja pitää niiden avustuslaivat poissa Välimeren etsintä- ja pelastusalueilta pitkään, kun ne navigoivat Välimerta edes takaisin.
– Joskus meidän pitää lähteä kohti pohjoiseen määrättyä satamaa heti, vaikka tiedämme, että merellä on yhä hädässä olevia veneitä, sanoo Urbain.
Se tuntuu hänestä epäinhimilliseltä ristiriidalta.
– Jos emme noudata viranomaisten ohjeita, saamme rangaistuksen, mutta toisaalta kansainvälisen meripelastuslain mukaan meidän on autettava hädässä olevia merellä.
Yhdet 5 000 euron sakot ja 20 päivän pituisen toimintakiellon Geo Barents on viime helmikuussa jo saanut.
Avustusjärjestöjen mukaan pääministeri Giorgia Melonin johtaman hallituksen säännökset ja siirtolaisvastainen ilmapiiri paitsi vaikeuttavat meripelastamista, myös luovat Välimerelle yhä vaarallisempia tilanteita.
Esimerkiksi helmikuussa vain muutaman kilometrin päässä Etelä-Italian Calabrian rannikosta tapahtui tuhoisa onnettomuus, jossa ainakin 94 siirtolaista kuoli. Italian rannikkovartiostoa on syytetty hitaasta toiminnasta onnettomuuden estämiseksi.
Myös Maltan ja Kreikan rannikkoviranomaisia on syytetty laiminlyönneistä pelastusoperaatioiden suhteen.
Urbain sanoo, että myös heidän vahtivuoroillaan Välimerellä näkyy, kuinka siirtolaiset jätetään jatkuvasti veneisiinsä heitteille.
– Usein näemme, että viranomaiset ovat tietoisia merihädässä olevista, mutta eivät vastaa hälytyksiin tai koordinoi pelastusoperaatiota.
63 selviytyjää tulivat Genovan satamaan
Geo Barentsilta lähteneet pelastusveneet lähestyvät öisellä Välimerellä kelluvaa kumivenettä.
Juan Cruz Vazquez Gonzalez huutaa sen matkustajille:
– Puhutteko te englantia? Arabiaa? Ranskaa?
Kumiveneestä alkaa kuulua helpottuneita huutoja. Käsiparit nousevat ylös.
– Ottakaa rauhallisesti, älkää nousko ylös!
Miehistö jakaa ihmisille pelastusliivit. Sitten heidät kuljetetaan emoalus Geo Barentsille.
Kumiveneestä selvinneet nousevat yksi toisensa jälkeen sivukannelta sisään. 63 ihmistä – muun muassa sudanilaisia, malilaisia, gambialaisia, nigerialaisia ja bangladeshilaisia. Neljä naista ja 59 miestä. Kolmetoista heistä alaikäisiä.
Moni kaatuu sisään päästyään polvilleen, sulkee silmänsä ja nostaa kätensä ilmaan kuin korkeampaa kiittääkseen.
Italian viranomaiset määräävät Geo Barentsin maihintulosatamaksi 1 160 kilometrin päässä sijaitsevan Genovan. Matka Libyan edustalta sinne kestää yli kolme päivää.
Seuraavassa jutussa kerromme kumiveneestä selviytyneiden tarinoita.