– On hyvin ymmärrettävää, että konflikti kuohuttaa, jos on läheisiä alueella. Heille tämä voi olla hyvinkin henkilökohtainen. Mutta sitten on paljon suomalaisia, joilla ei tällaisia yhteyksiä ole. Ja se kuohuttaa heitäkin, kertoo ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart.
Gazan konflikti Israelin ja äärijärjestö Hamasin välillä on näkynyt niin kaduilla kuin sosiaalisessa mediassa Suomessa ja ympäri maailmaa. Kysyimme Stewartilla, miksi juuri tämä tilanne saa ihmiset kertomaan mielipiteensä julkisesti. Syitä on monia.
– Kummallakin puolella on tarttuma-pintoja, joissa ulkomailla tapahtuva konflikti yhdistyy teemoihin, alueisiin ja asioihin, jotka tuntuvat meissä Suomessa tutummalta kuin moni muu ulkomainen konflikti.
Läheisyys
Lähi-itä alueena tuntuu läheiseltä suomalaisille, ei välttämättä maantieteellisesti, mutta esimerkiksi kulttuuri-uskonnollisten kytkösten kautta. Moni suomalainen on myös matkaillut alueella.
– Joka ikinen Suomessa on kuullut sellaisista paikoista kuin Jerusalem ja Bethlehem, jos ei muualla niin esimerkiksi jouluevankeliumissa. Alue on kulttuurisesti läheinen.
Kun alue ja sen historia on tuttu, on helpompi osallistua myös konfliktia seuranneeseen keskusteluun, Stewart pohtii.
Juutalaisia asuu miljoonia sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Myös palestiinalaispakolaisia asuu miljoonia länsimaissa, mukaan lukien Suomessa.
Uskonto
Lähi-itä on kolmen ison uskonnon koti ja hengellinen keskus, mikä on ollut suurena syynä alueen konfliktiherkkyyteen. Suomen luterilaisissa juurissa sympatiat osuvat helposti juutalaisenemmistöisen Israelin puolelle.
Tästä kertovat esimerkiksi monet suomalaiset kristilliset Israel-järjestöt. Niitä ylläpitävät seurakunnat ja kristilliset liikkeet.
Useat yhdistävät konfliktin Suomessa käytyyn keskusteluun maahanmuutosta ja islamista.
– Tässä on se teema, että Hamas on islamistinen järjestö, joka käyttää terroria. Se on heille muistutus uhkakuvista, mitä he näkevät eurooppalaisen muslimiväestön kasvussa. Tässä katsannossa Israel on eurooppalaisen länsimaistyylisen demokratian puolustaja ja uhri, Stewart kertoo.
Toisaalta Jerusalemilla on tärkeä uskonnollinen merkitys myös muslimeille, ja palestiinalaiset muslimeina saavat tukea maailman isosta muslimiyhteisöstä.
Holokaustisyyllisyys
Sympatiatunteita Israelia kohtaan herättää se, että alueen konfliktit nähdään osana juutalaisten pitkää kärsimystietä, Stewart kertoo.
– Ehdottomasti tässä vaikuttaa taustalla tietynlainen syyllisyys ja tietoisuus juutalaisten Euroopassa kohtaamasta vuosisataisesta vainosta ja varsinkin holokaustista. Ajatus siitä, että tämä liittyy jollain lailla siihen jatkumoon.
Sitkeät mielipiteet
Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan suomalaisilla on yhteneväinen mielipide, mutta Gazan sota jakaa näkemyksiä.
– Tämä on konflikti, joka on ollut käynnissä todella pitkään. Näin ollen moni on muodostanut siitä näkemyksiä jo kauan sitten.
Tieto ei välttämättä ole Stewartin mukaan ongelmatonta.
– Kun media kirjoittaa tästä, uusi tieto suhteutetaan vanhaan, jo omaksuttuun tietoon, ja sitten suhtaudutaan tunteella siihen, mitä asiasta nyt kerrotaan. Kun taas asioista, joista tiedetään vähemmän, uusi tieto otetaan helpommin vastaan.
Omasta mielipiteestä poikkeavaa tietoa voi olla vaikea ottaa enää vastaan.
– Tässä on sellainen sitkeys asenteissa. Jotka ajattelevat tietävänsä asiasta riittävästi ja jotka ovat aikaa sitten muodostaneet mielipiteensä, heidän on vaikea muuttaa mielipidettään, Stewart kertoo.
Historia
Moni näkee yhtymäkohtia historiaan, että konflikti on rakentunut kolonialistisen historian pohjalta.
– Moni tuntuu näkevän sellaisesta näkökulmasta, että kaikki olisi enemmän tai vähemmän hyvin, jos palestiinalaiset tyytyisivät niihin oikeuksiin ja alueisiin, joita heillä on. Ja palestiinalaisten näkökannalta heidän elämänsä ja oikeutensa ovat kaukana tyydyttävästä.
Palestiinalaisten puolesta taas voidaan nähdä Yhdysvaltain hegemonian käyttöä alueella.
– Kritisoidaan samalla vaikkapa eurooppalaisen kolonialismin historiaa ja sen jälkiä. Suomessa vanhastaan on ollut myös vasemmistokytkös. Pitkälti on mennyt sillä tavalla, että palestiinalaisia on ymmärretty vasemmalla ja Israelia oikealla. Tämäkään ei pidä aina paikkaansa.