Sosiaalisessa mediassa leviää nyt valtavasti materiaalia sodaksi leimahtaneesta Israelin ja terroristijärjestö Hamasin välisestä konfliktista.
Kummankin osapuolen nimissä levitetään kuvia, videoita ja meemejä. Käyttäjän voi olla vaikea arvioida, mikä on totta ja mikä sepitettä.
Lähi-idän mediasodan asiantuntija Tapio Kujalan mukaan propaganda on olennainen osa Israelin ja Hamasin konfliktia.
– Israelin armeijan viestintäkoneisto on äärimmäisen ammattitaitoinen ja koordinoitu ja viestintää tehdään monilla kielillä. Sen viestiä tukevat myös muut valtion instituutiot. Armeijassa työskentelee pelkästään sosiaalisen median alustoilla satoja ammattilaisia. Heillä on ollut viestintäsuunnitelma valmiina ja nyt sitä toteutetaan.
Israelin propagandan ytimessä on, että juutalaisille eivät saa toistua toisen maailmansodan tapahtumat. Siksi Israelin vahvuutta ja juutalaisvaltion suvereniteettia korostetaan, Kujala lisää.
Terroristijärjestö Hamasin viestintä on Kujalan mukaan Israeliin verrattuna epäammattimaista. Hamasin viestiä levitetään pääasiassa sosiaalisessa mediassa arabian kielellä.
– Hamasin viestintä on hajanaista, jonka vuoksi ei ole selvää, mikä on sen virallinen kanta ja kuka viestejä välittää. Tämän vuoksi on myös hankala sanoa, mikä on Hamasin osuus verkossa leviävästä materiaalista. Israelin ja Hamasin viestinnän suurin ero onkin, että Israel tekee sitä ammattitaidolla, jota Hamasilla ei ole lainkaan.
Israelin ja Hamasin viestien uskottavuuteen vaikuttaa merkittävästi se, millä tavalla sodan osapuolet on määritetty. Esimerkiksi Hamasin viestin uskottavuutta heikentää sen status terroristijärjestönä. Median kuluttajan näkökulmasta Israelin viestiin on täten helpompi luottaa, Kujala sanoo.
Tämä juttu esittelee räikeimpiin kuuluvia esimerkit siitä, millaista propagandaa Gazan sodasta leviää verkossa.
Siviilien hätä on propagandan polttoaine
Sosiaalisessa mediassa leviää esimerkiksi journalistisena materiaalina esitettyjä kuvia ja videoita, joiden väitetään kertovan tapahtumista Gazassa.
Kujalan mukaan tosiasiassa toimittajat eivät pääse Gazaan, koska Israel ei myönnä heille lupia.
– Siellä ei ole silminnäkijöitä, jotka voisivat välittää meille riippumattomia tietoja tapahtumista palestiinalaisalueilta, Kujala sanoo.
Kaikkea verkossa leviävää materiaalia ei siis ole välttämättä kuvattu Gazassa tänä syksynä, vaikka materiaalin julkaisija tai sitä jakava taho niin väittäisi.
Esimerkiksi 7. lokakuuta kärjistyneen konfliktin alkamisen jälkeen Talibanin viestintäosastoksi esittäytyvä X-tili jakoi videon itkevästä pojasta.
Videon kuvatekstissä palestiinalaispojan väitettiin surevan Israelin iskussa kuolleita sisaruksiaan.
Videota ei kuitenkaan ollut kuvattu Gazassa vaan Syyriassa. Videon julkaisseen Taliban Public Relations Department, Commentary -tilin väitetään olevan parodiatili. Siitä huolimatta julkaisua on jaettu ja kommentoitu aktiivisesti.
Amerikkalaisen uutismedia CNN:n arabiankielinen palvelu julkaisi videon vuoden 2014 helmikuussa, jolloin Syyrian hallitus pommitti kapinallisten hallussa olevia alueita Aleppossa sisällissodan aikana
Sodissa on tavallista, että vanhaa materiaalia kierrätetään omien tarkoitusperien edistämiseksi, Kujala kertoo.
Myös lapsia ja äärimmäistä väkivaltaa hyödynnetään vihollisen mustamaalaamiseksi ja epäinhmillistämiseksi.
– Verijuovat kasvoissa ja lapsen kärsimys keräävät sympatiaa ja empatiaa. Lapsikuvat on tarkoitettu kansainväliselle yleisölle. Niillä haetaan vahvaa myötätuntoa. Videoilla tavoitellaan myös vihollisen tuomitsemista, Kujala arvioi.
Kujalan mukaan tällaista materiaalia hyödyntävät sodan molemmat osapuolet.
Oma ylivoima voi olla teeskenneltyä
Sosiaalisessa mediassa levisi 8. lokakuuta videoita Hamasin taistelijoista lentämässä liitovarjoilla Israelin rajan yli. Hamas väitti tuolloin, että sen niin sanotut liitovarjojoukot hyökkäsivät massoittain Israeliin
Tosiasiassa vain yksittäiset Hamas-taistelijat ylittivät Israelin rajan liitovarjoilla, uutistoimistot ovat sittemmin kertoneet. Sosiaalisessa mediassa oli jo kuitenkin syntynyt mielikuva suurilukuisista liitovarjojoukoista.
Kujalan kertoo, että viestin tarkoitus riippuu sen lähettäjästä, mutta sosiaalisessa mediassa videon julkaisijasta ei aina ole varmuutta.
– Israel voi käyttää tällaista videota esimerkkinä terroristisesta hyökkäyksestä siviilejä vastaan. Hamas voisi käyttää videota esimerkkinä kehittyneistä taistelukeinoistaan.
Kujalan mukaan Hamas haluaa viestiä, että se kykenee taisteluun Israelia vastaan, eikä anna siinä periksi.
– Hamas haluaa näyttää, että joku pitää palestiinalaisten asiaa esillä. Se on Hamasin propagandan tärkein viesti.
Peligrafiikka kelpaa propagandamateriaaliksi
Viime viikolla somessa leivisi kuvamateriaalia Hamasin väitetystä uudesta laajasta ilmaiskusta Israeliin.
Vaikka Hamas on toistuvasti ampunut raketteja Israeliin, laajasti levinneessä videossa sotatilanne ei ole todellinen.
Tosiasiassa videokuva on Arma 3 -nimisestä videopelistä. Bohemia Interactiven edustaja vahvisti sittemmin, että materiaalissa hyödynnettiin yhtiön kehittämää videopeliä.
Kujalan mukaan vaikuttavan näköinen video voi johtaa helposti harhaan, mikäli katsoja ei tiedä yksityiskohtia Hamasin aseistuksesta.
Kujala huomauttaa, että Hamasilla ei ole videolla näkyviä raketinheittimiä.
– Videon tarkoitus voi olla esittää ”asemahtia” tai luoda pelotetta, Kujala toteaa.
Harhaanjohtava tieto peittää alleen palestiinalaisten äänet
Israelin ja Hamasin viimeaikaisissa taisteluissa on tuhoutunut valtava määrä infrastruktuuria, mikä on vaikeuttanut gazalaissiviilien mahdollisuuksia viestiä ulkomaailmalle.
– Kun Gazassa ei ole sähköä, puhelinverkot ja internet ovat alhaalla. Se vaikuttaa siihen, millaisia tietoja Gazasta on mahdollista saada.
Lisäksi vahvistetun ja riippumattoman tiedon vaihteleva määrä luo mahdollisuuksia disinformaation ja propagandan leviämiselle.
Terroristijärjestö Hamas ja sen kannattajat ovat käyttäneet some-alustoja antisemitistisen propagandan jakamiseen verkossa jo vuosia.
Israelilainen disinformaatiota tarkkaileva Fake Reporter -järjestön johtaja Achiya Schatz arvioi Washington Postille hiljattain, että Israelin sisäinen polarisaatio ja laaja epäluottamus viranomaisia kohtaan on luonut pohjaa salaliittoteorioille.
Sekä Israel että Hamas ovat tiettävästi käyttäneet propagandassaan botteja – automatisoituja tilejä, jotka pyrkivät esiintymään oikeana ihmisenä. Niitä käytetään muun muassa harhaanjohtavan tiedon levittämiseen.
Sosiaalista mediaa analysoivan israelilaisen Cyabra-yrityksen mukaan Israelin ja Hamasin konfliktia käsitteleviin keskusteluihin osallistuneista tileistä joka viides on botti.