Ulosotossa on perinnässä runsaasti viime vuotta enemmän velallisia. Ulosottoon vireille tulleiden velallisten määrä on kasvanut 16 prosenttia viime vuoden syyskuusta.
Tänä vuonna vireille on tullut 475 372 velallista, joka on lähes 70 000 vireille tullutta velallista enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.
Apulaisvaltakunnanvouti Jarmo Kivistön mukaan suurin osa perintään päätyneistä velallisista on yksityishenkilöitä. Jos velallinen ei maksa ulosottoon tullutta velkaa maksukehotuksessa mainittuna eräpäivänä, voidaan ulosotossa ryhtyä ulosmittaamaan velallisen omaisuutta velan maksamiseksi.
Ulosottoon joutuneelta velalliselta ulosmitataan esimerkiksi palkka-, eläke- tai elinkeinotuloa niin paljon, että velka tulee maksetuksi. Ulosmittauksen kohteeksi voi tulojen lisäksi päätyä myös esimerkiksi velallisen auto tai viime kädessä jopa asunto. Kodin irtaimisto ei lähtökohtaisesti ole ulosmittauksen kohde.
Ulosotossa myyntiä odottavien kohteiden määrä kasvussa
Korkojen ja elinkustannusten nousu näkyy myös omaisuuden realisoinneissa. Ulosotossa myyntiä odottaa tällä hetkellä yli viisi tuhatta erilaista kohdetta.
– Omaisuutta odottaa realisointia 11 prosenttia enemmän verrattuna viime vuoden syyskuuhun. Jos vapailla markkinoilla on vähän ostajia, niin eivät ne meilläkään lisäänny, Kivistö kertoo.
Kivistön mukaan ulosottoon päätyvien velallisten määrä tulee kasvamaan entisestään loppuvuoden aikana. Velallisten määrä tulee olemaan korkea myös ensi vuoden aikana.
– Velallisten määrä tulee varmasti nousemaan huomattavasti ja myös varattomuusesteet tulevat kasvamaan.
Varattomuuseste voidaan todeta, jos velalliselta ei löydy sellaista omaisuutta, josta velat saadaan perityksi.
Ulosottolaitos on tehnyt merkittäviä huojennuksia velallisille
Kivistön mukaan ulosottojärjestelmään on tehty vuoden aikana muutoksia velallisten hyväksi. Vuoden alusta velallisen suojaosuus nostettiin 922,50 euroon kuukaudessa. Aiemmin suojaosuuden määrä oli 696 euroa kuukaudessa. Suojaosuutta nostaa lisäksi se, jos velallisella on elätettäviä henkilöitä.
Velalliselle jää lainsäädännön muutoksen jälkeen siis enemmän rahaa elämiseen kuin aiemmin. Tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys suojaosuussäännösten muuttamisesta siten, että suojaosuuden määrä nousee ensi vuonna 977 euroon kuukaudessa.
Lisäksi velallisille on myönnetty toukokuun alusta lähtien aiempaa enemmän vapaakuukausia. Vapaakuukauden aikana tulojen ulosmittaus lopetetaan tai velallinen voi olla maksamatta maksusuunnitelmaan kirjattua maksua.
Pienituloiset voivat saada vapaakuukausia nykyisin kolme vuodessa aiemman kahden kuukauden sijaan. Myös velallisille, joiden tulot ovat yli kaksi kertaa suojaosuuden verran myönnetään nykyään yksi vapaakuukausi ilman erillistä pyyntöä.
– Näillä merkittävillä huojennuksilla pyritään suojelemaan heikompituloisia, Kivistö kertoo.
