Lääkkeiden saatavuusongelmat ovat jatkuneet Suomessa tänäkin vuonna. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea oli syyskuun loppuun mennessä vastaanottanut noin 2000 ilmoitusta saatavuushäiriöistä. Määrä on hieman suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Pulaa on ajoittain esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin käytettävistä lääkkeistä. Puutelistalla on myös hermostoon vaikuttavia kipu-, keskittymishäiriö- ja psyykenlääkkeitä sekä eturauhasvaivoihin käytettäviä lääkkeitä.
Fimean mukaan kuluttajien ei kuitenkaan tarvitse huolestua, sillä pääsääntöisesti apteekeista löytyy korvaavia valmisteita.
– Tilanne näyttäytyy numeroiden valossa siltä, että koko ajan häiriöt lisääntyy, mutta toisaalta koko ajan tulee myös uusia lääkehoitoja, sanoo Fimean jaostopäällikkö Johanna Linnolahti.
Fimealla ei ole tiedossa, että saatavuushäiriöistä olisi koitunut vaaraa asiakkaille.
Apteekkariliiton mukaan asiakkaat ovat kuitenkin usein huolestuneita saatavuusongelmista, vaikka niihin on jo totuttu.
– Varmasti monen suomalaisen hoito on näistä jo kärsinyt. Toki niin kauan kun saadaan vastaavaa valmistetta tilalle tai lääkäri pystyy lääkehoitoa muuttamaan, niin silloinhan on aiheutunut vain lisätöitä terveydenhuollolle. Voi olla, että syntyy myös lisäkustannuksia sekä yhteiskunnalle että potilaalle, toteaa Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler.
Toisinaan lääkkeiden korvaaminen aiheuttaa myös dominoefektin. Näin on käynyt esimerkiksi Duodart-eturauhaslääkkeen ja diabeteksen hoitoon käytettävän Ozempic-lääkkeen kohdalla.
– Tietysti kun Ozempicin käyttö on lisääntynyt lihavuuspuolella, niin diabeteksen hoitoon on haettu muita vaihtoehtoja, jotka nekin alkavat nyt loppua, kertoo Sandler.
– Jos tulee yhtäkkiä paljon lisää potilaita, niin yritykset eivät pysty reagoimaan niin nopeasti. Lääkkeiden saaminen Suomeen on usein monen kuukauden prosessi.
Lääkepulan taustalla on useita syitä
Lääkkeiden saatavuusongelmiin ei ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua. Apteekkariliiton mukaan usein ongelmat liittyvät pitkään markkinoilla olleisiin, edullisiin lääkkeisiin. Lääkkeiden saatavuushäiriöitä on Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa.
Fimean ja Apteekkariliiton mukaan selvitystä vaativat esimerkiksi pitkät tuotanto- ja toimitusketjut ja niiden haavoittuvuudet. Alan tuotanto on keskittynyt paljolti Kiinaan ja Intiaan.
– EU-tasolla on hyvin paljon hankkkeita tämän asian ympärillä. Siellä on muun muassa iso lainsäädäntöuudistus, jolla pyritään vaikuttamaan lääkkeiden saatavuuteen. Tavoitteena on välttyä pahenevilta tilanteilta ja tilanteilta, joissa mitään vaihtoehtoa ei olisi käytössä, sanoo jaostopäällikkö Johanna Linnolahti Fimeasta.
Fimean mukaan kansallisesti olisi puolestaan tärkeää suunnitella ja kehittää järkevää lääkehoitoa. Näin kokonaistilannetta voitaisiin hallita ja ennakoida paremmin.
Apteekkariliitto toivoo myös lisää joustavuutta esimerkiksi lääkevaihtoon.
– Apteekkien ja terveydenhuollon puolesta me olemme vedonneet päättäjiin ja viranomaisiin, että meidän tekemistä säätelevää normistoa kevennettäisiin siltä osin, että me voisimme helpommin vaihtaa esimerkiksi lääkkeen vahvuutta silloin, kun se on täysin turvallista potilaalle, sanoo farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler.
Sandlerin mukaan lääkevalmistuksen palauttaminen isossa mittakaavassa Eurooppaan tai Suomeen ei ole realismia kovan hintakilpailun vuoksi.
Lääkkeiden velvoitevarastointi auttaa poikkeustilanteessa
Suomessa turvaa saatavuushäiriöissä tuo myös laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista. Laissa määrätään, että terveydelle kriittisiä lääkkeitä on oltava varastossa esimerkiksi toimituskatkosten tai poikkeusolojen varalle.
Osaa lääkkeistä on varastossa puolen vuoden tarpeisiin, osaa muutamaksi kuukaudeksi.
Velvoitevarastointilain uudistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Hallituksen tavoitteena turvata entistä paremmin lääkkeiden saatavuutta ja huoltovarmuutta.