Ruotsissa alkoi laaja boikottiaalto kesällä, kun Ukraina pani sotasponsoreiden mustalle listalle Marabou-suklaan omistavan herkkujätin.
Aivan samanlainen kuvio löytyy suurimpien suomalaisten jäätelömerkkien kohdalla.
Niiden omistajat tai valmistajat ovat maailman suurituloisimpia elintarvikeyhtiöitä. Vladimir Putinin raaka hyökkäyssota Ukrainassa ei kuitenkaan ole niille riittävä syy vetäytyä maasta.
Ylen selvityksessä Venäjä-kytkös löytyy näiltä suomalaisilta tai suomalaisiksi mielletyiltä jäätelömerkeiltä:
Pingviini, Ingman ja Fazer, sekä osa K-kauppojen Pirkka-jäätelöistä, S-ketjun Kotimaista-jäätelöistä ja Lidl-kauppojen omista jäätelöistä.
Tunnettujen jäätelömerkkien taustalla on kaksi monikansallista jättiyritystä: Unilever sekä Nestlé ja sen omistama jäätelöyhtiö Froneri. Ne kaikki tekevät edelleen bisnestä Venäjällä.
Tällä viikolla Ukraina nimesi Nestlén Venäjän hyökkäyssodan sponsoriksi. Jo heinäkuussa mustaa listaa ylläpitävät viranomaiset langettivat saman leiman Unileverille.
– Räikeimmillään [yhtiöiden toiminta] välittää maailmanlaajuisen viestin, että sotarikollisten kanssa on hyväksyttävää tehdä bisnestä. Haluavatko yhtiöt todellakin jatkaa tätä veren tahrimaa toimintaa, kysyy Ukrainan korruptionvastaisen viraston johtaja Oleksandr Novikov, joka kommentoi asiaa Ylelle.
Perinteisen ruotsalaisen suklaan Maraboun omistaa yhdysvaltalainen Mondelez. Yhtiö joutui Ruotsissa tulilinjalle, koska se toimii yhä Venäjällä.
Tässä jutussa käydään läpi, miten sama kuvio toistuu perinteisissä suomalaisissa jäätelöissä.
Jutussa mainitut yritykset kommentoivat asiaa Ylelle ennen kuin Nestlén lisääminen sotasponsoreiden listalle oli tiedossa.
Froneri ei kutsu Ukrainan sotaa edes sodaksi – ”geopoliittinen tapahtuma”
Pingviini, Aino, Classic ja Puffet ovat kaikki Froneri Finlandin valmistamia jäätelömerkkejä.
Moni kuluttaja mieltää merkit todennäköisesti täysin suomalaisiksi.
Froneri-konserni on kuitenkin maailman toiseksi suurin jäätelönvalmistaja, jolla on toimintaa ympäri maailmaa, muun muassa Venäjällä.
Fronerin omistavat puoliksi sveitsiläinen elintarvikejätti Nestlé ja ranskalainen sijoitusyhtiö Pai Partners.
Fronerilla on Moskovan liepeillä jäätelötehdas, jossa työskentelee lähemmäs 400 ihmistä. Venäjän markkinoille se valmistaa useita jäätelötuotteita.
Yhtiö puhuu Venäjän hyökkäyksestä varsin hämmentävin sanankääntein.
Se ei edes sano sotaa sodaksi.
Tämä on ote yhtiön vuosikatsauksesta.
”Geopoliittinen tapahtuma Venäjällä ja Ukrainassa.”
Näin yhtiö kuvailee tilannetta, jossa Venäjä tappaa siviilejä ja tuhoaa kaupunkeja Ukrainassa.
Sota Ukrainassa on Fronerille selvästi kiusallinen asia.
Tuoreimmassa vuosikatsauksessa Froneri myöntää, että sen toiminnasta Venäjällä ”voi koitua mainehaittaa”.
Froneri-konserni ei ole julkisesti tuominnut Venäjän hyökkäyssotaa. Sodan avoin tuomitseminen voikin johtaa hankaluuksiin Venäjällä.
Toisaalta useat muut yhtiöt ovat julkisesti vähintäänkin puhuneet sodasta. Fronerin omistava Nestlé on ottanut kantaa Ukrainan puolesta ja esimerkiksi Unilever ja Mondelez ovat tuominneet sodan, vaikka ne kaikki Venäjällä edelleen toimivatkin.
Froneri ei vastannut Ylen kommenttipyyntöön. Samoin toimivat sen omistajat Nestlé ja Pai Partners. Myöskään konsernin Suomen-yksikkö ei suostunut Ylen haastatteluun.
Sen sijaan helsinkiläinen viestintätoimisto välitti Ylelle sähköpostilla ainoastaan lyhyen kommentin Froneri Finlandin puolesta. Toimitusjohtaja Johanna Sewón-Kievarin mukaan Fronerin Suomen-yksikkö on ”kotimainen toimija”, jonka tuotteet valmistetaan Turengissa ja jolla ei ole ”liiketoiminnallisia kytköksiä” Venäjälle.
Ylen kysymyksiin muun muassa konsernin sota-sanan välttelystä toimitusjohtaja ei vastannut.
Ukrainan sotasponsoreiden listaa ylläpitävä viranomainen sanoi suorat sanat Fronerin toiminnasta.
– Haluatteko, että Froneri tunnetaan jäätelöstä, joka maistuu vereltä? Ette varmaankaan, korruptionvastaisen NACP-viraston johtaja Novikov kommentoi asiaa Ylelle.
Fronerin omistava Nestlé oli viime vuonna yhdeksänneksi suurin Venäjällä toimiva ulkomainen yhtiö.
Ruokajätti on monesti kertonut suunnitelmistaan vetäytyä Venäjältä. NACP sanoo kuitenkin pettyneensä yhtiöön, sillä mitään käytännön muutosta ei ole heidän nähdäkseen tapahtunut.
Haluttomuudesta vetäytyä Venäjältä kertovat myös Fronerin muutokset Venäjällä valmistettavissa ja myytävissä tuotteissaan.
Yle löysi uusia kuvia esimerkiksi tunnetusta sveitsiläisestä Mövenpick-jäätelöstä. Sodan alun jälkeen jäätelön nimi on Venäjällä vaihdettu Monterraksi, mutta muuten tuote näyttää hyvin samalta. Venäjällä monista muistakin länsimaisista brändeistä on tehty lähes identtisiä kopioita sodan alkamisen jälkeen.
Voit verrata eroa alla olevassa kuvassa.
Fazer ei löydä uutta valmistajaa Fronerin tilalle
Froneri Finland ei valmista vain omia jäätelöitään. Se valmistaa niitä myös Fazerille, Keskolle, S-ryhmälle ja Lidlille.
Yksikään näistä yrityksistä ei suostunut antamaan Ylelle haastattelua aiheesta, vaan kommentoi asiaa ainoastaan sähköpostitse.
Froneri Finland vastaa Fazer-jäätelöiden myynnistä ja maksaa Fazerille lisenssimaksuja. Fazer sanoo Ylelle, että se näkee tilanteen ongelmana, vaikka Froneri Finlandilla ei olekaan suoria yhteyksiä Venäjään.
Fazerin mukaan se on viimeksi kesällä esittänyt Froneri-konsernille vetoomuksen poistua Venäjältä.
Fazer kertoo harkinneensa valmistajan vaihtamista, mutta se ei ole näillä näkymin lopettamassa yhteistyötä.
– Muita kotimaisia toimijoita, jotka voisivat valmistaa nykyisenkaltaista valikoimaa Pohjoismaiden markkinoille ei juuri ole, Fazer perustelee.
Sen mukaan tilannetta vaikeuttaa sekin, että Euroopan elintarviketeollisuus on hyvin keskittynyttä, ja lähes kaikilla suurilla yhtiöillä on yhä toimintaa Venäjällä.
Kaupat eivät kommentoi valmistajan vaihtamista
Froneri Finland valmistaa kaupan omia merkkejä S-ryhmälle, Keskolle ja Lidlille. Ne vastasivat lyhyesti osaan Ylen kysymyksistä.
S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho painottaa, että osuuskauppa ei ota valikoimiinsa mitään venäläistä alkuperää olevia tuotteita. Osaa Kotimaista-jäätelöistä valmistaa Froneri Finland ja ainakin yhtä Rainbow-jäätelöä Fronerin toinen tytäryhtiö Saksassa.
– Viimeksi tällä viikolla olemme jatkaneet keskustelua Fronerin kanssa ja tuoneet esiin näkemyksemme kriittisestä suhtautumisesta liiketoimintaan Venäjällä, Päällysaho sanoo.
Yle oli kysynyt S-ryhmältä asiasta saman viikon maanantaina.
Froneri Finland valmistaa myös Keskolle osaa sen Pirkka-jäätelöistä.
Kesko huomauttaa yleisellä tasolla Fazerin tavoin, että monet kansainväliset yhtiöt tekevät edelleen bisnestä Venäjällä.
– Käymme tällaisten yritysten kanssa vuoropuhelua tilanteesta välittäen heille myös kuluttajien palautetta, Keskon viestinnästä vastataan.
Lidl oli ainoa, joka ei vastauksessaan edes epäsuorasti sanonut pitävänsä ongelmana kahden jäätelönsä tuottajan Venäjä-kytköstä. Kauppaketju tyytyi sanomaan muiden tavoin, ettei se myy mitään Venäjällä valmistettuja tuotteita.
Kesko, S-ryhmä ja Lidl eivät vastanneet Ylen kysymyksiin muun muassa siitä, näkevätkö ne syytä siirtää jäätelöidensä tuotannon jollekin toiselle valmistajalle.
Venäjän-kaupan asiantuntija Kari Liuhdon mukaan kauppaketjujen ja Fazerin perustelut eivät anna niistä hyvää kuvaa.
– Tässä on ihan ilmiselvä ristiriita vastuullisuuspuheiden ja tekojen välillä, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori sanoo.
On todennäköistä, että kansainvälisten jättien kanssa tehdyistä sopimuksista on vaikea päästä irti, Liuhto arvioi.
Hän ehdottaa, että suomalaisyritykset kertoisivat avoimesti, etteivät niiden kansainväliset yhteistyökumppanit noudata yritysten eettisiä periaatteita.
– Vähintä mitä he voivat tehdä olisi se, että tästä jäätelön myynnistä tulevat voitot lahjoitettaisiin Ukrainan lapsille. Niin ei jäisi verirahoja omiin käsiin.
Myös Ingman-jäätelöiden valmistaja vaikenee
Ingman mielletään perinteikkääksi suomalaiseksi jäätelöksi, mutta suomalaista siinä ovat enää tutut nimet, jotka koristavat Jättis-tuuttien ja Kingis-puikkojen kääreitä.
Ingmanin jäätelöt omistaa tätä nykyä maailman suurin jäätelönvalmistaja Unilever. Brittiyhtiö valmistaa Ruotsissa tuotteet Suomen markkinoille.
Viime vuonna Unilever maksoi Venäjän valtiolle kymmeniä miljoonia euroja veroja. Unileverillä on myös Venäjällä neljä tehdasta, joista kaksi on jäätelötehtaita.
Unilever ja sen Suomen-yksikkö eivät kumpikaan halunneet kommentoida Ylelle Venäjä-kytköksiä. Molemmat viittasivat helmikuussa julkaistuun tiedotteeseen, jossa Unilever kertoo Venäjän-toimintojensa supistamisesta ja vaikeuksista vetäytyä maasta.
Unilever oli viime vuonna 26. suurin Venäjällä toimiva ulkomainen yhtiö. Ukraina nimesi Unileverin kesällä sotasponsoriksi.
– Jos Unilever, joka on yksi maailman suurimmista päivittäistavaroiden tuottajista, sponsoroi verorahoillaan murhaa ja terroria, eikö se tarkoita, että jokainen sen tuotteita ostava kuluttaja suvaitsee terrorin ja murhan, sanoo Ukrainan NACP:n johtaja Novikov Ylelle.
Tutkija: Boikotit tehoavat
Suomalaisbrändien jäätelöiden lisäksi kauppojen hyllyiltä löytyy valtava määrä muitakin jäätelöitä ja tuotteita Unileveriltä, Nestléltä ja Mondelezilta sekä muilta jättiyhtiöiltä, jotka yhä toimivat Venäjällä.
Kuluttajat voivat painostaa niitä ryhtymällä boikotteihin, sanoo Ruotsin Marabou-keskustelua seurannut bränditutkija Eva Ossiansson Göteborgin yliopistolta.
Hänen mukaansa vielä tehokkaampaa on, jos kansalliset yritykset poistavat tuotteita kaupoistaan ja ravintoloistaan.
Kesällä Marabou-boikottiin liittyivät Ruotsissa monet yritykset ja jopa kokonaiset kaupungit.
Professori Kari Liuhto sanoo huomanneensa itsekin, että oman kodin keittiöstä ja kylpyhuoneesta löytyy paljon tässä jutussa käsiteltyjen valmistajien tuotteita. Hänen mukaansa kuluttajat tarvitsevat tietoa, jonka perusteella tehdä omat ostopäätöksensä.
– Suomalainen kuluttaja on vastuullinen ja ymmärtää, mitä Ukrainassa tapahtuu. Tämä tulee näkymään jäätelöiden myynnissä ensi kesänä, jos yritykset eivät tee mitään, Liuhto sanoo.
Vaikuttavatko kaupassa myytävien tuotteiden Venäjä-kytkökset ostopäätöksiisi? Voit keskustella aiheesta maanantaihin 6. marraskuuta kello 23 asti.