Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Miten saada nuori valitsemaan aidosti itselleen sopivat opinnot peruskoulun jälkeen?
Vantaalla tämä on ratkaistu tuomalla työelämä kouluun ja viemällä kasi- ja ysiluokkalaiset töihin.
Tässä jutussa nuoret kertovat, miten tämä auttaa heitä pääsemään kiinni suomen kieleen, yhteiskuntaan ja jopa töihin jo nuorena. Jutun lopussa voit tutkia postinumerokoneella oman alueesi väestöä.
Itäisellä Vantaalla Lahdenväylän ja Kehä III:n kainalossa sijaitseva Hakunila on viheralueiden ympäröimä 1970-luvun kerrostalolähiö.
Alueen aikuisista asukkaista lähes 40 prosentilla korkein suoritettu tutkinto on peruskoulu. Yli 40 prosenttia kaikista asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia.
Lehtikuusen yhtenäiskoulussa on tuhat oppilasta ja heillä 70 äidinkieltä. Suomea toisena kielenä puhuvien oppilaiden osuus on yli 60 prosenttia.
Tänne Sajjad Masaoodi tuli seitsemännen luokan oppilaaksi alkuvuodesta 2018.
Irakissa, Syyriassa ja Turkissa asunut Masaoodin perhe, isä, äiti ja seitsemän lasta, oli muuttanut Suomeen reilut kaksi vuotta aiemmin. Ennen Hakunilaa perhe asui useissa vastaanottokeskuksissa ympäri Suomea.
– Oli tosi vaikeaa, en ymmärtänyt yhtään mitään. Kasi- tai ysiluokalla aloin ymmärtää, miten kurssit menevät ja miten osallistutaan, nyt 20-vuotias Sajjad muistelee entisen koulunsa käytävällä.
Monelle nuorelle nämä kouluvuodet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta he pääsevät kiinni toisen asteen opintoihin ja suomalaiseen työelämään.
Siksi Vantaalla on kehitetty kasi- ja ysiluokkalaisille suunnattu työelämäpainotteinen perusopetus eli teppo. Teppo-oppilaat käyvät jopa kahdellatoista tet-viikolla tutustumassa työelämään sekä lukio- ja ammattikouluopintoihin. Lisäksi työelämätaitoja opetellaan koulussa viikottain.
Teppo-opintoihin Sajjadin houkutteli koulukaveri.
– Kaveri sanoi, että jos tänne pääset, niin koulutehtäviä on vähemmän ja voidaan mennä samaan työpaikkaan.
Näin myös kävi. Kaverukset pääsivät yhdessä huonekalukauppaan muun muassa asettelemaan tuotteita esille. Lisäksi Sajjad työskenteli yläkoulun aikana muun muassa ravintolassa, hotellissa ja ruokakaupassa.
Tet-jaksot poikivat kesätöitä jo yläkouluikäisenä. Samalla oppi tärkeitä työelämän oppeja, kuten sen, että pitää ilmoittaa, jos on poissa, Sajjad muistelee.
– Opin rohkeutta ja oma-aloitteisuutta ja asiakkaiden kanssa toimimista.
Myös kielitaito koheni ja koulunkäynti alkoi tuntua helpommalta, arabiaa äidinkielenään puhuva Sajjad kertoo.
– Sain lisää kavereita ja heidän kanssa puhuttiin suomea, vaikka hekin olivat ulkomaalaisia.
Viime keväänä lähihoitajaksi valmistunut Sajjad työskentelee nyt hoivakodissa Vantaalla. Hoiva-alalle hänet innosti isosisko.
– Olin ensin lukiossa, mutta se tuntui liian vaikealta. Sisko ehdotti, että hae lähihoitajaopintoihin. Hän sanoi, että voisi auttaa tehtävien kanssa.
Nyt he työskentelevät samassa hoivakodissa. Ruuan tarjoilu hoivakodin asiakkaille muistuttaa Sajjadia teppo-viikosta helsinkiläisessä huippuravintola Olossa.
– Se on kuin tarjoilijan työtä.
Sajjad pohtii, että iäkkäiden auttaminen ja neuvojen saaminen elämää varten ovat työn parhaat puolet. Hänen haaveenaan on jatkaa opintoja ensin sairaanhoitajaksi ja sitten lääkäriksi.
Työelämäopinnot hyödyttävät koko perhettä
Kun välitunti alkaa, desibelit Lehtikuusen koulun käytävällä nousevat korvia särkevälle tasolle.
Keltaisiin huomioliiveihin pukeutuneet välituntivalvojat muistuttavat nuoria tiukasti siitä, että sisällä ei saa juosta. Mutta tunnelma on kuitenkin rento ja hyväntuulinen.
Lehtikuusen koulussa työelämäpainotteiset opinnot edistävät erityisesti oppilaiden kotoutumista ja kieliopintoja, sanoo Vantaan kaupungin konsultoiva oppilaanohjaaja Mari Nilsen.
– Nuoret oppivat kulkemaan esimerkiksi Helsingissä. He pääsevät katsomaan elämää vähän laajemmin kuin vain Hakunilassa pihapiirissä, koulussa tai perheen kesken.
Ulkomaalaistaustaisten nuorten työelämätaitojen tukeminen hyödyttää koko perhettä, sillä teppo-opintoihin sisältyy myös huoltajien tapaamisia, Nilsen sanoo.
Koulussa teppo-tunneilla mietitään omia luonteenvahvuuksia ja unelmia. Kokemuksia työpaikoista jaetaan toisten oppilaiden kanssa, opetellaan soittamaan työnantajille ja tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa, Nilsen kertoo.
Työelämätaitojen opiskelusta ja työkokemuksesta hyötyvät myös hyvin vilkkaat oppilaat, Mari Nilsen sanoo.
– He eivät meinaa pysyä penkissä koulussa, mutta työelämäviikolla jokainen kasvaa aina kilometrin, kun pääsee näyttämään omaa osaamistaan ja kokemaan onnistumisia.
Nykyiset työt samoilla verkostoilla
Teppo-opintoja teki yläkoulussa myös pian ylioppilaaksi valmistuva Roosa Järvenpää, 19.
Hän muutti Etelä-Karjalasta Vantaalle ja aloitti kahdeksannen luokan syksyllä 2018 Lehtikuusen koulussa, jossa oli enemmän oppilaita kuin vanhassa kotikylässä asukkaita. Hän tiesi jo hakevansa yläkoulun jälkeen lukioon, ja koulu sujui hyvin.
– Teppoa oli aiemmin markkinoitu sellaisille, jotka ei pärjää niin hyvin koulussa, mutta kävi ilmi, että siihen pääsee mukaan, vaikka koulussa menisikin ihan kivasti, Roosa sanoo.
Työelämäopinnoilta hän odotti käytännön taitoja ja uusia haasteita. Teppo-viikoilla hän teki muun muassa markkinointiin liittyviä töitä Marimekon pääkonttorissa, työskenteli Helsingin yliopiston filosofian laitoksen johtajan työparina ja tarjoili kahvilassa.
Rinnakkaisluokalla olleen Sajjadin tavoin Roosakin sai pian kesätöitä ja pr-toimisto, jossa hän harjoitteli yhdeksännellä luokalla, palkkasi hänet saman tien tekemään viikonlopputöitä. Työt jatkuvat edelleen.
Nykyisin Roosa toimii kevytyrittäjänä ja tekee erilaisia markkinointiin liittyviä töitä myös muutamalle muulle työnantajalle.
– Oikeastaan kaikki nykyiset duunit ovat tulleet yläkoulussa tulleiden verkostojen myötä, Roosa laskeskelee.
Työelämä-opinnot toivat hänelle itsetuntemusta, rohkeutta, itsenäistymistä ja rentoutta. Roosa suunnittelee seuraavaksi yhteiskuntatieteiden opintoja.
Teppo-oppilaista suurempi osa menee suoraan toisen asteen opintoihin
Vuonna 2016 päivänvalon nähneen työelämäpainotteisen perusopetuksen yhtenä tavoitteena on sujuva siirtymä peruskoulusta toisen asteen opintoihin.
Se näyttää toimivan. Vantaalla teppo-oppilaista vain kolme prosenttia siirtyi peruskoulusta toisen asteen opintoihin valmentavaan tuva-koulutukseen.
Kaikista vantaalaisista peruskoulun päättäneistä tuva-koulutukseen päätyi reilut viisi prosenttia, kertoo perusopetuksen opetustoimen asiantuntija Maria Laukka.
– Kyllä se selvästi näkyy, että teppo-oppilaat saavat tehostettua oppilaanohjausta, ja että heillä on ohjauskeskusteluja ja henkilökohtaisia tapaamisia useammin kuin tavallisilla oppilailla.
Tuva-opintoihin menevien määrää ei tosin ole aiemmin seurattu, joten pitkältä ajalta vertailutietoja ei ole, Laukka huomauttaa.
Tänä syksynä työelämäopintoja on tarjolla jokaisessa Vantaan yläkoulussa. Se vaatii lisää oppilaanohjaajia ja aineenopettajilta joustoa, jotta työelämäjaksot saadaan huomioitua opetuksessa, Laukka sanoo.
Työpaikkoja, joihin nuori voi tulla tutustumaan, tarvitaan useita. Maria Laukka ja Mari Nilsen toivovat, että useammat työnantajat rohkaistuisivat tarjoamaan innostuneille yläkoululaisille paikan.
Erityisesti alat, joilla on työvoimapulaa voisivat hyötyä teppo-opintoja tekevistä nuorista, Mari Nilsen sanoo.
”Pitää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa”
Peltolan koulua Tikkurilassa käyvä yhdeksäsluokkalainen Hanna-Kaisa Nyman, 15, on juuri palannut teppo-jaksolta peliyhtiö Supercelliltä.
Mitä hän ja muut työelämään tutustujat peliyhtiössä oikein tekivät?
– Musta tuntuu, että mä en saa ehkä kertoa, Hanna-Kaisa hymyilee.
Sen verran hän voi kuitenkin paljastaa, että kyse oli pelisuunnittelusta. Työelämään tutustujat loivat oman pelin, ja Hanna-Kaisa toimi projektin johtajana. Voisiko se olla työtä, jota hän haluaisi aikuisena tehdä?
– Ehdottomasti!
Aiemmin Hanna-Kaisa oli ajatellut pyrkiä lukion jälkeen oikeustieteelliseen, mutta teppo-kokemukset ovat saaneet hänet toisiin ajatuksiin.
– Laki on vieläkin yksi vaihtoehto, mutta valinta on ehkä enemmän kaatunut insinööriopintojen ja it-alan puolelle.
Teppo-opinnot ovat vieneet Hanna-Kaisan lisäksi päiväkotiin, koirahoitolaan ja konditoriaan sekä tutustumaan ammattikouluopintoihin.
Yllätys oli se, että työelämässä tarvitaan niin erilaisia taitoja kuin koulussa.
– Huomasin, ettei siellä esimerkiksi tarvitse osata kaikkea, mitä koulussa opetetaan, vaan muutakin.
Sekin yllätti, että työtä tehdään usein ryhmässä eikä yksin.
– Siellä on paljon erilaisia ihmisiä ja paljon erilaisia ideoita. Pitää tulla toimeen tosi monen ihmisen kanssa, vaikka niistä ei hirveästi tykkäisi.
Katso postinumerokoneesta, millaista väestö on eri puolilla Suomea
Alla olevalla Ylen postinumerokoneella voit tutkia Hakunilaa ja muita Suomen postinumeroalueita 26 eri muuttujan avulla.
Keskustelua alueiden välisistä eroista on käyty viime aikoina vilkkaasti. Vuoden alussa Suomeen syntyivät uudet hyvinvointialueet, kevättalvella pohdittiin alueellisten erojen vaikutusta peruskouluihin ja syksyllä puheisiin ovat nousseet länsinaapuri Ruotsin lähiöiden ongelmat.
Yle päätti selvittää, millaisia alueiden väliset erot ovat. Kokoamamme postinumerokoneen avulla voi tutkia eri alueiden väestöä.
Syöttämällä koneeseen postinumeron tai alueen nimen, voit verrata väestötietoja naapurustoon, kuntaan, maakuntaan ja koko Suomeen.
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne ovat tuoreimmat saatavilla olevat. Syntyperään ja kieleen liittyvät tiedot ovat vuodelta 2022. Koneen muut tiedot ovat vuodelta 2021.
Joissain tapauksissa tilastollinen postinumero eroaa rakennuksen osoitteen postinumerosta. Tämä johtuu siitä, että osoitteiden postinumerot eivät muodosta yhtenäisiä alueita, joten lähdeaineistoa on yleistetty tilastollisten postinumeroalueiden muodostamiseksi.
Voit keskustella aiheesta 26.10.2023 kello 23 saakka