Puhelin piiloon, huppu pois päästä ja kuulokkeet korvista. Näytä kiinnostuneelta ja hyväntuuliselta ja ole aina ajoissa paikalla.
Muun muassa tällaisia työelämätaitoja yläasteikäiset oppivat tetissä eli työelämään tutustumisessa, kertoo Vantaan kaupungilla muun muassa tet-harjoittelun kehittämisestä vastaava opinto-ohjaaja Mari Nilsen.
Tet-harjoitteluun mennään tyypillisesti yhdeksännellä luokalla viikoksi tai kahdeksi. Tarve harjoittelupaikoille on kasvanut, sillä tehostetussa oppilaanohjauksessa ja työelämäpainotteisessa perusopetuksessa tet-jaksoja voi olla yläasteen aikana jopa kymmenen.
Tavallisesti työharjoittelupaikka löytyy läheltä oppilaan kotoa tai vanhempien tai tuttavien kautta tai opinto-ohjaajan avulla, Nilsen kertoo. Yrityksillä on harvoin tietoa verkkosivuilla mahdollisista tet-paikoista tai siitä, keneen niistä pitäisi olla yhteydessä.
– Käytännöt ovat kirjavia ja nuoret ovat aina vähän hämillään, miten pitäisi lähestyä, soitanko vai menenkö käymään vai laitanko sähköpostia ja ehditäänkö siihen vastata työpaikalla, hän kertoo.
Nilsen on ollut mukana tekemässä tänään torstaina avautuvaa verkkopalvelua, joka kokoaa tet-harjoittelupaikat yhteen.
500 paikkaa jo tarjolla, 30 000 tavoitteena
Tet.fi-sivusto tekee paikan löytämisen helpommaksi ja yhdenvertaisemmaksi, sanoo ohjelmapäällikkö Heidi Harju palvelun kehittäneestä Lasten ja nuorten säätiöstä.
Palvelussa on nyt 500 paikkaa tarjolla pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja Imatralla.
Työnantajista mukana ovat muun muassa ravintolayhtiö Restel, lääkevalmistaja Orion, konsulttiyhtiö Deloitte, metsäyhtiö Stora Enso, ruokayhtiö HKScan ja kiinteistöyhtiö Technopolis.
Tavoite on kuitenkin paljon korkeammalla. Ensi vuoden aikana palvelu laajenee koko Suomeen ja vuoteen 2025 mennessä sivustolla pitäisi Lasten ja nuorten säätiön mukaan palvella jo 30 000 nuorta. Tet-harjoittelussa on vuosittain noin 125 000 nuorta.
– On meillä vielä tehtävää, että saadaan viestiä eteenpäin, miksi tämä on tärkeää ja miksi tarvitsemme kaikenlaiset organisaatiot ja työpaikat mukaan näyttämään tietä ja tarjoamaan mahdollisuuksia, avaamaan ovensa nuorille, Heidi Harju sanoo.
Nuorilta neuvoja työntekijöiden houkuttelemiseen
Työnantajien houkuttelusta mukaan tekee helpompaa se, että tet-harjoitteluja on tehty jo vuosikymmeniä, se on tuttu kaikille, Harju sanoo. Järjestämisessä on kuitenkin omat haasteensa.
– Löytyykö aikaa miettiä, miten viikko järjestetään, mitkä työtehtävät on mielekkäitä nuorille ja kuka hoitaa, miten harjoittelijat löytyvät.
Tet.fi:stä löytyykin yrityksille valmiita viikkoaikatauluja ja projektitehtäviä sekä sopimus- ja työtodistuspohjia tet-harjoittelijaa varten.
Työelämää harjoittelevista nuorista on myös yrityksille hyötyä, Heidi Harju sanoo.
– Nuoret voivat tuoda oman ikäryhmän näkemystä esimerkiksi erilaisiin palveluihin tai tuotteisiin.
Ennakointiin liittyvässä projektitehtävässä nuoret miettivät, millainen työpaikka on kolmenkymmenen vuoden kuluttua, mitä silloin pitää ottaa huomioon ja mikä on esimerkiksi työhyvinvoinnin kannalta tärkeää sitten, kun he ovat työelämässä, hän kertoo.
– Työvoimapulasta kärsivä elitarvikealan yritys taas pyysi nuoria miettimään, miten se voisi olla nuorille houkuttelevampi työnantaja.
Kun nuorten ratkaistavaksi annetaan oikeita haasteita, tulee kokemus, että on päässyt vaikuttamaan ja tekemään tärkeää työtä, Harju sanoo.
Hulivilille onnistumisen kokemuksia
Nuorelle tet-harjoittelu antaa parhaimmillaan onnistumisen kokemuksia ja itsevarmuutta, sanoo opinto-ohjaaja Mari Nilsen.
– Työharjoittelussa hulivili, joka ei meinaa pysyä koulun penkissä, voi ottaa erilaisen roolin kuin koulussa. Koulumotivaatio kasvaa, kun sieltä tullaan takaisin upean työtodistuksen kanssa, Nilsen kertoo.
Oma kokemus tietystä alasta tai yrityksestä helpottaa myös lukion tai ammattikoulun linjan valinnassa, hän sanoo.
– Nuori pääsee oikeasti itse katsomaan, mikä se oma juttu olisi. Tarkoitus olisi, että hän olisi valmis tekemään omannäköisiä valintoja yhteishaussa, eikä niin, että mennään sinne, minne kaveritkin, tai mikä on kodin lähellä.