Sydneyn oopperatalo on maailman tunnetuimpia rakennuksia. Sen siluetti on niin omaperäinen, ettei erehtymisen vaaraa ole.
Sydneyn oopperatalo on myös kaikkien wau-arkkitehtuurikohteiden äiti.
Kun oopperatalo tasan 50 vuotta sitten avattiin, siitä tuli välittömästi Sydneyn symboli, maamerkki vailla vertaa. Se on rakennus, jota tullaan ihailemaan ja ihmettelemään ympäri maailmaa. Ja myös todiste siitä, että yksi rakennus voi käynnistää kokonaisen kulttuurielämän kultakauden.
Sydneyn oopperatalon vaiheisiin liittyy myös poikkeuksellisen paljon mielenkiintoisia anekdootteja.
1. Kapellimestarin kuningasidea
Ajatuksen oopperantalosta keksi englantilainen kapellimestari, sir Eugene Goossens. Hänet oli palkattu johtamaan Sydneyn sinfoniaorkesteria ja hän alkoi ajaa uuden esiintymisareenan rakentamista kaupunkiin. Goossensilla oli katsottuna paikka uudelle oopperatalolle: Sydneyn kuuluisan sillan ja sataman vieressä oli vapaana niemen kärki, joka oli kuin tehty näyttävälle rakennukselle.
2. Tuntemattoman arkkitehdin ensimmäinen julkinen rakennus
Uudesta ooppetalosta järjestettiin vuonna 1956 suunnittelukilpailu, johon osallistui 233 ehdotusta maailman tunnetuimmilta arkkitehdeiltä. Viimeisten joukossa saapui nuoren tanskalaisen Jørn Utzonin (1918–2008) suunnitelma. Utzon oli voittanut jo useita suunnittelukilpailuja, mutta hänen töitään ei ollut juurikaan toteutettu; yksi harvoista oli Utzonin itselleen suunnittelema omakotitalo.
3. Suomi mainittu
Utzon voitti kilpailun. Valintaan vaikutti keskeisesti suomalaistaustainen arkkitehti Eero Saarinen. Vahvistamattoman tiedon mukaan Saarinen saapui ratkaisevaan tuomariston kokoukseen myöhässä ja pelasti Utzonin ehdotuksen hylättyjen joukosta.
Utzonin piirustukset olivat hyvin luonnosmaisia, mutta Saarinen mieltyi niiden muotokieleen. Hän itse suunnitteli samaan aikaan yhtä kuuluisimmaksi nousevaa rakennustaan, TWA-lentoyhtiön terminaalia New Yorkiin. Siinä ja Sydneyn oopperatalossa onkin yllättävän paljon samoja piirteitä.
4. Kaikkien aikojen budjettiylitys
Oopperatalon rakennustyöt alkoivat vuonna 1959. Talon oli määrä valmistua neljässä vuodessa. Rakentaminen kesti kuitenkin 14 vuotta ja työllisti yhteensä 10 000 ihmistä. Myös budjetti paukkui. Hankkeelle myönnettiin 7 miljoonaa Australian dollaria – loppulasku oli 102 miljoonaa. Rakennus rahoitettiin veikkausvoittovaroin eli myymällä australialaisille oopperataloa tukevia arpalipukkeita.
5. Kattotiilet valmistettiin Ruotsissa
Tärkein syy kustannusten nousuun oli kattorakenne, jollaista ei ollut aiemmin kokeiltu arkkitehtuurin historiassa. Utzon työryhmineen testasi erilaisia menetelmiä, kunnes löytyi pallomainen muoto. Kattotiilet valmistettiin Ruotsissa, Höganäsin tehtaalla. Tiiliä tarvittiin lopulta yli miljoona kappaletta. Utzonin kehittämää tekniikkaa pidetään arkkitehtonisesti mullistavana.
6. Rakennus viilenee edessä olevan meriveden avulla
Toinen Utzonin kehittämä rakennustekninen uudistus liittyy ilmastointiin. Sydneyssä kesät ovat tukalia ja talojen ilmastointi on ensiarvoisen tärkeää. Utzon kehitti insinööri Ove Arupin kanssa järjestelmän, jossa rakennuksen viilentämisessä hyödynnetään Sydneyn satama-altaan merivettä. Makeaa juomavettä ei siis tuhlaannu.
Utzonin ilmastointijärjestelmä oli käytössä vuoteen 2017, mutta meriveden käyttö on jatkunut senkin jälkeen.
7. Avajaiset
Lopulta lokakuussa 1973 oli aika juhlia Sydneyn oopperatalon avajaisia. Kutsuvieraiden ohella juhliin osallistui 2 000 talon edustalle seilannutta purje- ja moottorivenettä. Kuningatar Elisabet II kehui avajaissanoissaan ainutlaatuista rakennusta, mutta muistutti myös projektin vastoinkäymisistä.
8. Yksi puuttui joukosta
Arkkitehti Jørn Utzonia ei suunnittelemansa talon avajaisissa nähty. Budjetin massiivinen ylitys oli johtanut siihen, että Utzon pakotettiin jättämään projekti vuonna 1966. Hänen tilalleen nimitettiin uudet arkkitehdit, jotka muuttivat erityisesti rakennuksen sisätiloja.
Utzonia ei kutsuttu Sydneyn oopperatalon avajaisiin, eikä hänen nimeään mainittu tapahtumassa. Vuonna 2008 kuollut Jørn Utzon ei koskaan palannut Australiaan, eikä nähnyt Sydneyn oopperataloa valmiina.
9. Unescon maailmanperintökohde
Hieman ennen kuolemaansa Utzon sai kuitenkin tiedon, että Sydneyn oopperatalo oli valittu Unescon maailmanperintökohteiden listalle. Elävistä arkkitehdeistä vastaavan kunnian oli saanut ainoastaan brasilialainen Oscar Niemeyer.
Sydneyn oopperatalo on Australian suosituin turistikohde, jossa vierailee vuosittain yli 10 miljoonaa ihmistä. Talossa ovat esiintyneet niin klassisen musiikin kuin teatterin ja popin huippunimet.
Talon on arvioitu myös käynnistäneen Australian kulttuurin kukoistuskauden ja vahvistaneen australialaisten kansallista itsetuntoa.
