Itä-Helsingissä sijaitsevan Puotilan kartanon piha on koristeltu yli tuhannella kurpitsalla.
Kartanomiljöössä vietetään tänä syksynä ensimmäistä kertaa Halloweeks-tapahtumaa. Lokakuun alkupuolella alkaneessa tapahtumassa on jo käynyt noin 30 000 asiakasta.
Tapahtuman taustaideana on ollut perinteinen Salon kurpitsaviikot -tapahtuma.
– Kävin siellä viime vuonna tyttäreni kanssa. Mietin, jos tällaista olisi Helsingissä, kävisimme joka vuosi tyttäreni kanssa. Päätin silloin, että ensi vuonna on, sanoo tapahtuman järjestäjä Heikki Kouvo.
Halloweeniin liittyy jännitys ja rooliasuihin pukeutuminen.
– Pieni jännitysmomentti, pimeys, kurpitsavalot ja vähän irvistävät naamat saavat mielikuvituksen liikkeelle, Kouvo sanoo.
Tapahtumassa ei kuitenkaan ole kauhuelementtejä. Kouvon mukaan paikalla on käynyt alle kolmevuotiaita vanhempiensa kanssa, eikä hänen tietoonsa ole tullut, että kukaan olisi pelännyt.
Sen sijaan on näkynyt iloisia kasvoja ja kuulunut naurua. Kouvo lupaa, että jatkoa on luvassa.
– Tämä oli harjoitustyö. Ensi vuonna olemme ammattilaisia, laajennamme tätä ja tulee kaikkea uutta hauskaa.
Kaikenikäisten juhla kulttuurieroihin katsomatta
Halloween näkyy vuosi vuodelta enemmän suomalaisten arkisessa käytännössä ja katukuvassa.
– Halloween on kulttuurista ja uskonnosta riippumaton kaikille lähestyttävä juhla. Se sopii myös monikulttuurisempaan nykykulttuuriin, sanoo elokuvatutkija Outi J. Hakola Helsingin yliopiston kulttuurien tutkimuksen osastolta.
Halloween on jo nyt osa lasten ja nuorten tapakulttuuria päiväkodeissa ja kouluissa, samoin sen ympärille muodostettuja lapsiperhetapahtumia on entistä enemmän.
– Itse olen pitänyt jo useampia vuosia tuttavaperheiden lapsille halloween-juhlia. Nykyään he jo odottavat sitä. Se kuuluu heille jo osana vuotuista kiertoa, eivätkä he kyseenalaista, miksi sitä juhlitaan, Hakola sanoo.
Lokakuun lopun juhliminen on myös osa aikuisten tapahtumia. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Heurekassa ja Linnanmäellä on teemaan liittyviä tapahtumia. Monilla on myös yksityisiä naamiaisia kodeissaan.
Yhteiskunnallinen iloittelu rantautuu Suomeen
Suomessa perinteisempi kekrijuhla siiirtyi aikanaan Euroopasta Yhdysvaltoihin. Kekri on sadonkorjuun valmistumisen ja työvuoden päätöksen syysjuhla vuosituhansia vanhassa eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa, myös Suomessa.
Amerikassa kekri irrotettiin suoremmin maatalouteen liittyvistä perinteestään, tutkija Outi J. Hakola sanoo. Yhdysvalloissa siihen liitettiin lastenjuhlia ja aikuisten naamiaisia, vähitellen siitä kasvoi laajempi katufestivaali ja lasten festivaali-ilmiö.
Nyt siihen liittyy Hakolan mukaan vahvasti populaarikulttuuria ja ironista leikittelyä sillä, mitä on vuoden aikana tapahtunut.
– Tämä on ehkä nyt tulossa myös Suomeen: halloweenkulttuuriin alkaa liittyä mahdollisuus kulttuuriseen kommentointiin ja iloitteluun.
Halloween on myös kaupallinen ilmiö. Sen varjolla myydään suuria määriä erilaisia tuotteita ja rekvisiittaa.
Hakola kuitenkin näkee, että halloweenia voi tulkita muunakin kuin pelkästään kaupallisena perinteenä, enemmän kulttuurisena tapahtumana ja sosiaalisuutta tuovana ilmiönä. Hänestä esimerkiksi asuinalueilla ja taloyhtiöiden pihapiireissä halloween on mielenkiintoinen tapa luoda yhteisöllisyyttä.
– Voimme tutustua naapureihin, nauraa yhdessä sekä kokea lasten ja perheiden kautta yhteenkuuluvuuden tunnetta tämän tapahtuman kautta.