Suomen mäkihypyn ja yhdistetyn lajijohtaja Mika Kojonkoski, 60, myöntää, että keskustelu hyppääjien puvuista ei lopu todennäköisesti hänen elinaikanaan.
– 3D-mittauksessa kyse ei ole isosta muutoksesta, vaan tällä keinolla pyritään entistä paremmin kontrolloimaan puvun kokoa. FIS:n tavoite on, että kaikille urheilijoille ja kaikille maille taataan tasapuoliset mahdollisuudet, Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) mäkihyppykomitean puheenjohtaja Kojonkoski sanoo.
Kojonkoski selvittää, että uutuudella on tarkoitus päästä yksinkertaisempaan kehon mittaukseen sekä pikkuhiljaa sen jälkeen vakiintuneelle tasolle, jotta puku voitaisiin mitata 3D:n avulla aina hyppääjän päällä.
Kojonkosken mukaan tavoite on, ettei tarvitsisi enää käyttää mittanauhaa. Muutoin hänen mukaansa FIS tarvitsee jälleen armeijan verran mittaajia.
– Ihmiskehon ja puvun mittaamisella mittanauhalla on tuhat kohtaa tai ainakin niin monta kohtaa kuin vain halutaan mitata. Se on todella haasteellista, varsinkin kun joukkueet ja maat haluavat olla tässä luovia ja joka asiassa parhaita. Aivoriihi viedä asioita eteenpäin on paljon suurempi kuin kontrollin voima, vihjaa Kojonkoski manipuloinnin ihannoimiseen.
Kojonkoski painottaa, että kun kysymys on mäkihyppypukujen kontrolloimisesta, kyse on aina kohtuullisen vaativasta pelikentästä sekä resursseista.
– Minä uskon 3D-mittaukseen, mutta se ei missään nimessä ole vielä valmis. Nyt on pystytty ottamaan perusmitat, jotka ovat aiempaa luotettavampia. Onko siellä (puvuissa) vielä tilaa ja ovatko ne täysin luotettavia manipulaatiolle, niin se on kysymys, jota pitää tarkastella jatkossa huolellisesti.
Kojonkosken mukaan mitä enemmän kontrolloidaan ja mitä enemmän tehdään sääntöjä, niin sitä luovemmaksi joukkueet ja urheilijat tulevat.
– Yksi totuus tässä on se, että mäkihyppy on hyvin, hyvin sensitiivinen laji. Kun puhutaan lähes 100 kilometrin nopeudesta ja 100 metrin lentämisestä, silloin hyvin pienet asiat ratkaisevat. Tällaisessa viitekehyksessä yritämme tehdä mäkihypystä mahdollisimmin tasapuolisen urheilijoille, täsmentää Kojonkoski.
Yle Urheilun asiantuntija Janne Ahonen on todennut, että jos verrataan härskeimpiä pukuja varmuudella täysin sääntöjen mukaisiin, niin suurmäessä eroa tulee helposti 15–20 metriä. Ahonen on sitä mieltä, että pukuhuijaaminen on lajin suurin ongelma, jonka rinnalla kalpenee jopa doping.
Herola selvittää 3D:n ongelmakohdat
Yhdistetyn suomalaisvalttikortti Ilkka Herola kertoo Ylelle, kuinka häneltä otettiin kropan mitat kesäkauden tilaisuudessa.
– Siinä seisotaan pyörivällä alustalla, jossa ihmisen keho pyörii ympäri. Siitä saa sellaisen avatarin, eli graaffisen esityksen piirrettyä, josta voidaan määrittää kehon eri mittoja, kertoo Herola.
Herolan mukaan joukkueet pitivät mittausuutuutta sen verran toimivana, että sillä päätettiin lähteä tähän kauteen. Suurin osa oli sitä mieltä, että se on parempi kuin entinen malli.
Herola ajattelee, että uusi mittaustapa on yhdenlainen ratkaisumalli, mutta näkee 3D-skannauksessa ongelmakohtia.
– Se on raskas proseduuri, eikä varmasti täysin aukoton. Kehon asentoa ei edelleenkään pysty täysin absoluuttisesti varmistamaan, eikä sitä, että kaikki urheilijat seisoisivat samanlaisessa asennossa. Omalla asennolla voi vaikuttaa mittoihin jonkin verran.
Hyppypukuja on manipuloitu muun muassa haaroista ja kainaloista, jolloin puvun pinta-ala on kasvanut ja se on tuonut lisämetrejä.
Suomen yhdistetyn entinen päävalmentaja Petter Kukkonen on myöntänyt ainoana päävalmentajana, että pukuihin on tungettu pesusieniä ja tiskirättejä mittaajien huijaamiseksi.
– Ikuisuuskysymys on siitä, onko housuihin piilotettu jotakin. Minunkaan mittauksessa ei ollut lääkäriä paikalla, eikä minua oltu velvoitettu näyttämään toteen, ettei siellä (alushousuissa) olisi mitään, ihmettelee Herola.
Mittauksessa ei vaadittu lääkäriä paikalle
Kansainvälisen hiihtoliiton mäkihyppykomitean puheenjohtajana Mika Kojonkoski joutuu puolustautumaan Ilkka Herolan kriittisten sanojen edessä, miksei paikan päällä ollut FISin asettamaa lääkäriä todentamassa, ettei manipuloinnille olisi jäänyt sijaa.
– Resurssien (rahan) näkökulmasta (FIS:n) testaajat päättivät niin, että jokainen kansakunta saa tuoda ikään kuin oman lääkärin mukaan. Ollaan ehkä vähän hyväuskoisia tässä asiassa. Olisi varmasti pitänyt lähteä sille tielle, että kaikki mitataan samassa paikassa, Kojonkoski myöntää.
Urheilijoiden oikeusturvan ja tasapuolisuuden kannalta manipulointimahdollisuus olisi vähentynyt merkittävästi, mikäli kaikkien hyppääjien mittaustilanne olisi ollut samassa paikassa, ja siellä olisi ollut neutraali toimija mittaajana.
– Taitaa olla niin, että kuusi parasta maata kerää 93 prosenttia maailmancupin pisteistä. Näiden uusien sääntöuudistuksien tarkoitus on se, että vähän pienimmillä resursseilla operoiva maa voisi olla myös varustuksissa vahva, Kojonkoski perustelee.
”Rukan tv-kuvista nähdään, onko uudistus onnistunut”
Herolalta ei tipu liiemmin ymmärrystä FIS:n päättäjille.
– Vaikken ole anatomian asiantuntija, niin tuntuu erikoiselta, että on niin vaikea keksiä sellainen systeemi, jolla ihmisen jalka voidaan mitata siten, ettei sitä voi manipuloida. Ongelman kanssa on tuskailtu kohta kymmenen vuotta. Jos tämä on nyt paras, mihin pystyttiin, niin siihen jää vielä paljon aukkoja, joista joudutaan sietämään spekulaatioita.
Lähtökohdat mäkihyppypukujen kontrolloimisesta ovat Herolan mielestä aika lailla samat kuin viime vuonna, merkittäviä muutoksia ei ole tapahtunut.
Maailmancupin avaavassa Rukan osakilpailussa yhdistetyn ykköspuheenaiheeksi on aiemminkin noussut hyppypuvut. Osalla urheilijoista on ollut selkeästi väljemmät puvut kuin toisilla. Tämä vaikuttaa suoraan hyppyjen pituuteen.
– Rukalla (24.11.) oikeastaan sitten vasta selviää, kun televisiokuvia katselee, onko uudistus ollut onnistunut vai ei. Aivan varmasti keskustelu jatkuu mäkihyppypuvuista tälläkin systeemillä. Ei se tule mihinkään häviämään, synkistelee Herola.
Suomen mäkimiesten pukuihin vähän muutoksia
Myös mäkihypyn Suomen miesten päävalmentaja Lauri Hakola näkee uudessa mittaustoimenpiteessä ”porsaanreikiä”.
– Kokonaisuuden kehittämisessä on vielä lisävaraa. Siinä on vielä subjektiivista tulkintaa ja ehkä myös joitakin mahdollisuuksia. Luulen, että FIS:n suunnalta vielä mietitään toiminnan kehittämistä.
3D-mittaus on muuttanut suomalaisten pukujen mittoja Hakolan mukaan yllättävän vähän.
– Sentti sinne, toinen tänne. Ennakkoon oletin, että muutos olisi ollut isompi. Pienillä muutoksilla pääsimme eteenpäin.
Hakola näkee, että valmentajien keskuudessa uutuuteen on suhtauduttu asiallisesti, vaikka tarjolla olisi ollut ehkä helpompiakin tapoja.
– Viime kauden mittaustapaan verrattuna nyt on tullut enemmän tarkkuutta. Hylkäyksiin tämän ei pitäisi suoranaisesti vaikuttaa. En osaa vielä sanoa, mitkä maat mahdollisesti voisivat hyötyä 3D-mittauksesta. Jos ajatellaan, että tasapuolisuutta tulee vähän enemmän lisää, niin peli voi tasoittua isompien ja pienempien maiden välillä, pyörittelee Suomen mäkivalmentaja Hakola asiaa.