Stansvikin metsään Helsingissä on jo kuukauden ajan leiriytynyt joukko mielenosoittajia, jotka vastustavat alueen rakentamista ja puiden kaatamista.
Helsingin kaupunki rakentaa alueella katuja tulevia palveluita ja asuintaloja varten.
Viime viikon torstaina ja perjantaina alkaneet puunkaadot saivat tilanteen räjähtämään käsiin: poliisi otti molempina päivinä kiinni useita mielenosoittajia.
Alkuviikon ajan hakkuut ovat seisseet, koska alueella sijaitsevan noron luontoarvojen pelätään vaarantuneen. Noro on vesilailla suojeltu, puroa pienempi vesiuoma.
Miksi tilanne Stansvikin ympäristössä on niin tulenarka? Kokosimme viisi kysymystä ja vastausta, jotka avaavat asian taustaa ja nykytilannetta.
Mikä on Stansvik ja minkä kokoisesta alueesta on kyse?
Stansvikin alue sijaitsee Itä-Helsingin Laajasalossa.
Laajasalosta rakennetaan Helsingin kantakaupunkiin johtavaa siltayhteyttä, joka valmistuu nykytiedon mukaan vuonna 2027. Sillan myötä Laajasaloon tulee pikaraitiotie ja merkittävästi lisää asuntoja.
Nyt kiistanalaiseksi noussut alue sijaitsee Laajasalon Kruunuvuorenrannassa. Stansvikin kartanon mukaan nimetylle alueelle on tulossa asuntoja noin 2 000 asukkaalle.
Alue, johon katuja on tarkoitus rakentaa, on kooltaan noin 1,9 hehtaaria. Pinta-alasta noin yksi hehtaari on metsäistä ja loput vanhaa öljysataman aluetta ja puutonta kalliota.
Kokonaisuuteen kuuluu myös laajempi metsäalue nimeltä Stansvikinkallion asemakaava-alue, joka on parhaillaan osittain uudelleen arvioitavana metsäluonnon arvojen näkökulmasta. Asemakaavan uudelleen arvioinnissa selvitetään, onko alueen metsäluontoa tarpeen säästää aiempia suunnitelmia enemmän.
Stansvikinkallion asemakaava oli jo hyväksytty, mutta se avattiin maaliskuussa 2022 kaupunginvaltuuston päätöksellä.
Lainvoimaisen asemakaavan avaaminen uudelleen on Suomessa erittäin harvinaista. Kaavan uudelleenarviointiprosessi on edelleen kesken.
Nyt rakenteilla oleva kadut sijoittuvat tämän uudelleen arvioitavan alueen ulkopuolelle.
Miksi alueelta halutaan nyt kaataa puita?
Puita kaadetaan alueilta, joille rakennetaan katuja ja niiden alle vesiputkia ja muuta infraa. Ensi vuonna on tarkoitus aloittaa muun muassa Kruunuvuorenrannan koulun rakentaminen.
Mielenosoittajien mukaan tarvittavat kadut olisi mahdollista toteuttaa kevyemmin ja enempää metsää tuhoamatta. Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski on toista mieltä. Hän korostaa, että katutyöt perustuvat tuoreisiin asemakaavoihin.
– Niiden yhteydessä on tehty ympäristöselvityksiä sekä monitahoista harkintaa ja poliittista harkintaa, jolla tähän on päädytty. Asiaa on mietitty varsin tasapainoisesti.
Alueen mielenosoittajiin kuuluvan Luontoliiton metsäryhmän jäsenen Aino Juvosen mukaan on selvää, että vanhan metsän luontoarvot ovat monipuoliset.
– Haluaisin kuulla, millä perusteella vanhasta luonnonmetsästä ei löydy riittävästi luontoarvoja estämään nämä hakkuut.
Paljonko puita ollaan kaatamassa?
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan viestintä kokosi Ylen pyynnöstä tietoja Stansvikin alueen tilanteesta.
Heidän mukaansa kaadettavien puiden kokonaismäärä on joitakin kymmeniä isompia puita ja lisäksi pientä puustoa. Vanhoja kilpikaarnamäntyjä olisi kaadettavissa noin 20 kappaletta.
Aino Juvonen pitää kaupungin arviota kaatuvien puiden määrästä merkittävästi pienempänä kuin oikeasti kaatuvien puiden määrää. Hänen mukaansa hakattua metsää on jo arviolta puoli hehtaaria ja alueen aktivistit ovat laskeneet noin 200 kaadettua puuta.
Juvonen korostaa, että katurakentamiseen liittyvät puunkaadot ovat merkittävä asia siinä missä uudelleenarvioinnin kohteena oleva metsäkin.
– Meidän mielestä ne kadut kuuluvat selkeästi samaan kokonaisuuteen. Uudelleenarvioitava alue on toki isompi, mutta ekosysteemin kannalta on olennaista, että katurakentaminen pirstoo ja pienentää metsäaluetta ja eliölajien mahdollisuuksia selvitä siellä.
Miksi hakkuutyöt keskeytyivät viime perjantain jälkeen?
Ennen hakkuiden alkua niiden vastustajiin kuuluva yksityishenkilö oli tehnyt poliisille rikosilmoituksen, jossa pyydettiin selvittämään, tehdäänkö alueella ympäristörikosta.
Hakkuut alkoivat torstaina ja jatkuivat perjantaina. Tämän viikon maanantaina paikalla kävivät poliisin, Uudenmaan ely-keskuksen sekä Helsingin kaupungin edustajat.
Arviointikäynnillä tarkasteltiin alueella olevaa pientä vesiuomaa eli noroa, joka on vesilain mukaan suojeltava. Tämä vuoksi rakennustyöt on tilapäisesti keskeytetty. Tarkoituksena on jatkaa töitä lähiaikoina, mutta Lehmuskosken mukaan nyt arvioidaan, mikä on oikea tapa edetä.
Aino Juvonen pitää selvänä, että ympäristörikos on jo tapahtunut, sillä metsätyökone on ajanut noron yli ja kaatanut sen läheisyydestä tervaleppiä, jotka kuuluvat noron ympäristön luontotyyppiin.
Uudenmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Ilppo Kajaste vahvistaa Ylelle, että koneilla on ajettu noron ylitse.
Vesilaki suojelee luonnontilaisten norojen uomaa. Luonnontilan vaarantamiseen voidaan myöntää poikkeuslupa, mutta se pitää hakea Etelä-Suomen aluehallintovirastolta.
Keitä alueen rakentamista vastustavat aktivistit ovat ja miten Elokapina liittyy asiaan?
Luontoliiton metsäryhmän Kaadetaan kaava, ei metsää -niminen kampanja puolustaa Stansvikin suojelemista.
Samalla asialla on myös muita ryhmittymiä: Stansvikin kyläyhdistys ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ovat puolustaneet Stansvikin metsää jo 20 vuotta, ja uusimpana tulokkaana on syys-lokakuussa syntynyt Suojellaan Stansvik -kansanliike, johon valtaosa alueella päivystävistä mielenosoittajista kuuluu.
Myös ympäristöliike Elokapina liittyi Stansvikin tukijoihin järjestämällä maanantaina 17. lokakuuta Länsiväylän aamuruuhkassa tempauksen, jonka tarkoituksena oli liikenteen pysäyttäminen ja tuen osoittaminen Stansvikin metsän suojelemiseksi.
Luontoliiton Aino Juvosen mukaan Stansvikin alueella on ollut lokakuun alusta alkaen käytännössä koko ajan mielenosoittajia, joista osa on myös yöpynyt paikalla.
Juvonen laati lokakuun alussa verkkoaddressin Stansvikin metsän säästämisen puolesta. Nimiä oli keskiviikkona aamupäivällä reilut 6 000.
Tänään keskiviikkona Senaatintorilla järjestetään mielenilmaus, joka vastustaa puiden kaatamista alueella. Mielenosoituksen järjestäjinä ovat Luontoliiton metsäryhmä, Suojellaan Stansvik -liike, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys sekä ympäristöliike Elokapina.
Juttua on muokattu 2.11. klo 8.15. Alueella sijaitseva noro ei löytynyt nyt hakkuiden yhteydessä vaan on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa.