Ksenon on luonnossa esiintyvä jalokaasu, jonka käyttö anestesiaan on hyväksytty Euroopassa ja Venäjällä parikymmentä vuotta sitten. Ksenonin on todettu eläintutkimuksissa vähentävän sekä kokeellista aivoinfarkti- että sydäninfarktivauriota.
Ukrainassa sitä käytetään haavoittuneiden sotilaiden hoidossa.
1. Ksenon luonnossa
Ksenon on jalokaasu, jota esiintyy niukasti ilmassa. 10x10x10 metrin kokoisessa kuutiossa ilmaa sitä on arviolta teelusikallinen, sanoo TYKSin tehon apulaisylilääkäri Olli Arola, joka väitteli ksenonhoidosta vuonna 2019.
Turun yliopiston tutkimuksessa sydänpysähdyspotilaita hoidettiin viilennyksellä ja ksenonilla, jolloin vauriot jäivät vähäisemmäksi.
2. Runsaat käyttömahdollisuudet
Ksenonia käytetään muun muassa lasereissa, erikoislampuissa, tietokonenäytöissä, röntgenputkissa, avaruusteollisuudessa ja lääketieteessä. Ksenonia käytetään myös salamavaloissa ja auringonvaloa simuloivissa tilanteissa, kuten solariumeissa.
Ksenon löydettiin vuonna 1898 ja sitä hyödynnetään myös sukelluskaasuissa.
3. Lääketieteellinen käyttö
Ksenon on hyväksytty anestesiakäyttöön Euroopassa ja Venäjällä. Turun yliopiston tutkimuksessa ksenon vähensi sydänpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden aivojen valkean aineen vauriota ja sydäninfarktin kokoa. Laajempi kansainvälinen tutkimus on kesken.
Ksenonin antaminen vaatii täysvalmiuden hengityskonehoitoon. Kaasua kierrätetään potilaan hengitysilmassa. Turun tutkimuksessa ksenonin pitoisuus hengitysilmassa oli 40 prosenttia, jolloin potilas nukkui sikeästi.
4. Auttaa eri tavoin
Venäjällä ksenonia on käytetty myös krapulan hoitoon ja urheilijoiden suorituksen parantamiseen. WADA kielsi ksenonin käytön, koska kaasun hengittäminen lisää elimistön epotuotantoa, joka puolestaan lisää hapenottokykyä.
5. Hinta hirvittää
Olli Arolan mukaan hänen tutkimuksensa aikana 2010-luvulla 24 tunnin ksenontehohoito maksoi 1000 euroa. Kaasun hinta on noussut Ukrainan sodan aikana ja hoitohinta on nyt varmasti huomattavasti korkeampi.